Vanhoja valheita, uusia ansoja : klassiset ja nousevat sijoituspetokset

Abstract

Sijoituspetokset ovat yleistyneet viime vuosina ja aiheuttaneet merkittäviä taloudellisia menetyksiä sekä yksityishenkilöille että yhteiskunnalle. Mutta mitä todella tiedämme sijoituspetoksista – vai luulemmeko vain tietävämme? Aihetta on tutkittu toistaiseksi rajallisesti, erityisesti sen osalta, millaisia muotoja nämä petokset voivat nykypäivänä saada. Tämä opinnäytetyö vastaa tarpeeseen lisätä ymmärrystä sijoituspetosten monimuotoisuudesta ja kehityksestä.

Opinnäytetyö on toteutettu laadullisella menetelmällä dokumenttianalyysina. Työ käynnistyi aiheen alustavalla ideoinnilla, jonka jälkeen lähteitä koottiin keskeisten sisältöjen mukaan. Kirjoitusprosessin edetessä aihetta tarkennettiin: työssä keskitytään sijoituspetosten tarkasteluun luokittelun näkökulmasta, petosten etenemisen vaiheisiin sekä jaotteluun klassisiin ja uusiin petostyyppeihin. Aineisto luokiteltiin lopuksi sisällön perusteella osa-alueisiin.

Tutkimuksessa sijoituspetokset jaoteltiin klassisiin ja nouseviin tyyppeihin. Klassiset petokset ovat pitkään tunnettuja ja yleisesti tunnistettuja ilmiöitä, kun taas nousevat petostyypit ovat uudempia ja vielä vähän tutkittuja. Tarkastelussa havaittiin, että vaikka petosten muodot ovat osin muuttuneet, niiden etenemismallit ja psykologiset vaikuttamiskeinot ovat säilyneet yllättävän samanlaisina. Sekä klassisissa että nousevissa petoksissa käytetään samankaltaisia houkuttelun ja luottamuksen rakentamisen keinoja.

Työn johtopäätöksissä sijoituspetosten kehityksessä tunnistettiin kolme keskeistä suuntaa: monimutkaistuminen, digitalisoituminen ja arkeen sulautuminen. Petoksista on tullut uskottavampia ja teknisesti kehittyneempiä, ja ne tavoittavat ihmisiä sosiaalisen median ja digitaalisten alustojen kautta yhä arkipäiväisemmin. Tuloksia voivat hyödyntää erityisesti viranomaiset, media-alustat ja kuluttajansuojatoimijat. Kehittämisehdotuksina esitetään viranomaisyhteistyön tehostamista, sosiaalisen median valvonnan kehittämistä sekä tietoisuuden lisäämistä sijoituspetosten monimuotoisuudesta. Lisäksi työ nostaa esiin tarpeen tarkastella alustayritysten vastuuta ja petosten ennaltaehkäisyä teknologian keinoin. Suomenkielinen yhteenveto aiheesta parantaa aiheen saavutettavuutta ja tarjoaa työelämälle käyttökelpoisen tietopohjan nopeasti muuttuvasta ilmiöstä.