Huonoa tuuria, osaamattomuutta vai tahallisia tekoja : kirjallisuuskatsaus Itämeren kriittisen infrastruktuurin vaurioista
Arima, Jesse; Kopra, Antti (2025)
Arima, Jesse
Kopra, Antti
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111928692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111928692
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee Itämerellä tapahtuneita kriittisen infrastruktuurin vaurioita ja arvioi, ovatko ne seurausta huonosta tuurista, osaamattomuudesta vai mahdollisesti tahallisista teoista. Työ toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin uutisointia, viranomaistiedotteita sekä tieteellisiä julkaisuja. Tavoitteena oli selvittää, ovatko merenalaisiin kaapeleihin ja putkistoihin kohdistuneet vauriot lisääntyneet ja miten viranomaiset – erityisesti poliisi – Suomessa ja muissa Itämeren maissa ovat niihin reagoineet.
Aineisto on kerätty avoimista lähteistä, ja työssä on käytetty vain yleisesti luotettaviksi arvioitu- ja suomenkielisiä ja muita länsimaalaisia julkaisuja. Venäjänkielinen aineisto rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle, koska meillä ei ole riittävää kielitaitoa aineiston luotettavuuden arvioimiseksi, ja osa venäjänkielisistä lähteistä saattaa olla epäluotettavia tai vaikeasti todennettavia.
Tulosten perusteella suurin osa merenalaisen infrastruktuurin vaurioista on ihmisen aiheuttamia, ja joukossa on tapauksia, joissa epäillään tahallista toimintaa. Tahallisuuden osoittaminen on kuitenkin haastavaa ja edellyttää laajaa viranomais- ja kansainvälistä yhteistyötä. Vaurioilla on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus, sillä ne heikentävät yhteiskunnan fyysistä ja henkistä kriisinkestävyyttä.
Opinnäytetyömme perusteella voimme todeta, että tahallisiin tekoihin liittyvä uutisointi on lisääntynyt viime vuosina, ja viranomaisten reagointi on muuttunut tiukemmaksi, esimerkiksi alusten haltuunoton ja sotilaallisten toimenpiteiden muodossa. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan kaikilta osin mahdollista tehokasta puuttumista epäiltyihin tekoihin, ja sen päivittäminen olisi tarpeen.
Aineisto on kerätty avoimista lähteistä, ja työssä on käytetty vain yleisesti luotettaviksi arvioitu- ja suomenkielisiä ja muita länsimaalaisia julkaisuja. Venäjänkielinen aineisto rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle, koska meillä ei ole riittävää kielitaitoa aineiston luotettavuuden arvioimiseksi, ja osa venäjänkielisistä lähteistä saattaa olla epäluotettavia tai vaikeasti todennettavia.
Tulosten perusteella suurin osa merenalaisen infrastruktuurin vaurioista on ihmisen aiheuttamia, ja joukossa on tapauksia, joissa epäillään tahallista toimintaa. Tahallisuuden osoittaminen on kuitenkin haastavaa ja edellyttää laajaa viranomais- ja kansainvälistä yhteistyötä. Vaurioilla on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus, sillä ne heikentävät yhteiskunnan fyysistä ja henkistä kriisinkestävyyttä.
Opinnäytetyömme perusteella voimme todeta, että tahallisiin tekoihin liittyvä uutisointi on lisääntynyt viime vuosina, ja viranomaisten reagointi on muuttunut tiukemmaksi, esimerkiksi alusten haltuunoton ja sotilaallisten toimenpiteiden muodossa. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan kaikilta osin mahdollista tehokasta puuttumista epäiltyihin tekoihin, ja sen päivittäminen olisi tarpeen.
