Pirkanmaan kenttäjohtamisen nykytila ja sen kehittämismahdollisuudet : kenttäjohtoalueiden yhdistämisen vaikutukset sekä päätoimisen kenttäjohtajuuden tarpeellisuus
Nahkiaisoja, Pasi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112028876
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112028876
Tiivistelmä
Pirkanmaalla yhdistettiin vuonna 2022 kolme kenttäjohtoaluetta yhdeksi kokonaisuudeksi. Uudistus vaikutti merkittävästi kenttäjohtamiseen: kenttäjohtoalueen koko kolminkertaistui ja johdettavien partioiden määrä kaksinkertaistui. Nämä muutokset ovat lisänneet kenttäjohtamisen vaativuutta ja johtajien kuormitusta.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Webropol-kyselyn avulla kenttäjohtajien näkemyksiä Pirkanmaan kenttäjohtamisen nykytilasta sekä vuoden 2022 kenttäjohtoalueiden yhdistämisen vaikutuksia kenttäjohtamiseen. Lisäksi arvioitiin, onko kenttäjohtamista tarpeen kehittää kohti mallia, jossa kenttäjohtajan tehtävät ovat eriytetty ryhmänjohtajan tehtävistä ja kenttäjohtajuus on päätoimista.
Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdyttiin ryhmänjohtajan rooleihin ja haasteisiin sekä työhyvinvointiin, sillä valtaosa kenttäjohtajista kokee työnsä muuttuneen aiempaa kuormittavammaksi. Lisäksi teoriaosassa käsiteltiin aiempia tutkimuksia, jotka tarkastelevat kenttäjohtoalueiden yhdistämistä ja pohtivat päätoimisen kenttäjohtajan mallia. Tutkimuksen toinen osio jakautuu kahteen osaa: ensimmäisessä osassa tarkasteltiin vastaajien näkemyksiä kenttäjohtamisen nykytilasta, ja toisessa osassa päätoimisesta kenttäjohtamista. Molempien osioiden vastaukset on ryhmitelty neljän teeman mukaisesti, ja tulokset on esitetty SWOT-analyysin avulla, jossa arvioidaan nykytilan ja päätoimisen kenttäjohtajuuden vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena havaittiin, että kenttäjohtoalueiden yhdistäminen oli oikea ratkaisu. Nykymallin vahvuutena nähtiin resurssien tehokkaampi ja joustavampi käyttö, uusien työskentelytilojen ja kenttäjohtajan parin tuoman tuen myötä johtamisen ammattimaistuminen.
Kenttäjohtamista olisi kuitenkin valtaosan mielestä mahdollista kehittää edelleen ammattimaisempaan ja laadukkaampaan suuntaan päätoimisen kenttäjohtaja mallin myötä.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Webropol-kyselyn avulla kenttäjohtajien näkemyksiä Pirkanmaan kenttäjohtamisen nykytilasta sekä vuoden 2022 kenttäjohtoalueiden yhdistämisen vaikutuksia kenttäjohtamiseen. Lisäksi arvioitiin, onko kenttäjohtamista tarpeen kehittää kohti mallia, jossa kenttäjohtajan tehtävät ovat eriytetty ryhmänjohtajan tehtävistä ja kenttäjohtajuus on päätoimista.
Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdyttiin ryhmänjohtajan rooleihin ja haasteisiin sekä työhyvinvointiin, sillä valtaosa kenttäjohtajista kokee työnsä muuttuneen aiempaa kuormittavammaksi. Lisäksi teoriaosassa käsiteltiin aiempia tutkimuksia, jotka tarkastelevat kenttäjohtoalueiden yhdistämistä ja pohtivat päätoimisen kenttäjohtajan mallia. Tutkimuksen toinen osio jakautuu kahteen osaa: ensimmäisessä osassa tarkasteltiin vastaajien näkemyksiä kenttäjohtamisen nykytilasta, ja toisessa osassa päätoimisesta kenttäjohtamista. Molempien osioiden vastaukset on ryhmitelty neljän teeman mukaisesti, ja tulokset on esitetty SWOT-analyysin avulla, jossa arvioidaan nykytilan ja päätoimisen kenttäjohtajuuden vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena havaittiin, että kenttäjohtoalueiden yhdistäminen oli oikea ratkaisu. Nykymallin vahvuutena nähtiin resurssien tehokkaampi ja joustavampi käyttö, uusien työskentelytilojen ja kenttäjohtajan parin tuoman tuen myötä johtamisen ammattimaistuminen.
Kenttäjohtamista olisi kuitenkin valtaosan mielestä mahdollista kehittää edelleen ammattimaisempaan ja laadukkaampaan suuntaan päätoimisen kenttäjohtaja mallin myötä.