Esihenkilöstön ohjaavan otteen yhtenäistäminen : Suuntaviivat Turun Ekotorin ohjaustyöhön

Abstract

Kestävä kehitys edellyttää ihmisen kokonaisvaltaisuuden huomioimista myös työssä. Turun Ekotori on suurin kiertotalouden edistäjä Varsinais-Suomessa, joka palkkaa pitkäaikaistyöttömiä työnhakijoita, ja työtoiminnan ohella pyrkii kehittämään työkykyä valmentavalla ohjaavalla otteella. Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli vastata Turun Ekotorin tarpeeseen yhtenäistää esihenkilöiden ohjaustyön toteutustapoja toimipisteiden välillä. Kehittämistyön tietoperustassa määritteltiin yhteiskunnallisen yrityksen käsite, mukaan lukien sekaomisteisten hybridiorganisaatioiden erityisominaisuuksia. Työ tarkasteli yhteiskunnallisten yritysten ominaisuuksia ja tavanomaisia haasteita. Seuraavaksi tietoperusta selvitti yhteisöohjautuvuuden, eli itseohjautuvista tiimeistä koostuvien Teal organisaatioiden rakenteita ja käytäntöjä. Seuraavaksi tietoperustassa määriteltiin, mitä ohjaus on, ja mitkä asiat vaikuttavat ohjaussuhteessa. Lopulta tietoperustassa määriteltiin, mikä on esihenkilön rooli, ja kuinka sen voi ymmärtää valmentavan tiimin johtamisen periaatteiden kautta. Kehittämistyö tarkasteli Turun Ekotorin esihenkilö- ja ohjaustyötä osallistavan havainnoinnin ja haastattelujen kautta. Työhön osallistui kolme esihenkilöä. Havainnoinnilla ilmeni esihenkilöiden eriäviä tapoja vuorovaikuttaa läsnäolevasti ohjattavien kanssa työpäivän aikana. Haastattelujen vastauksissa ilmeni, että esihenkilöstöllä on ollut tarve jaetulle ohjauksen tietoperustalle, jonka kautta arvioida ja kehittää ohjaustyön laatua. Tulokset osoittivat, että Turun Ekotori kohtasi yhteiskunnallisille yrityksille tyypillisiä haasteita, kuten vaikuttavuuden mittareiden puutetta, sekä työlle hyödyllisten koulutuksien vajetta. Kehittämistyön tuotoksena syntyi 25-sivuinen Ohjaustyön kompassi. Tuotos tarjoaa viitekehyksiä psykologian, kasvatustieteiden, uskontotieteiden, sekä coachingin ja työnohjauksen kirjallisuudesta. Tuotos sisältää työkaluja ja mittareita, joilla arvioida ammatillista ja henkistä kasvua sekä ohjattavissa, että ohjaajissa. Tuotos jalkautettiin kahden yhteisölähtöisen työpajan avulla. Jalkautuksessa painotettiin palautteen antamisen taitoa, ja esihenkilöstön itseohjautuvuutta ohjaustaitojen kehittämisessä.

Turun Ekotori Reuse Centre is a Turku-based non-profit circular economy retailer that employs and coaches those in long-lasting unemployment. This bachelor’s thesis sought to satisfy Turun Ekotori’s need to standardise how its mission is carried out by a dispersed workforce of managers. This NGO development study draws on the literature on common development needs of hybrid organisations, and considers how these needs are addressed in the principles and praxis of self-managing Teal organisations. The thesis outlines the main goals and qualities of dialogue-based coaching, as well as the humane principles of working and growing within a managerial role. This thesis looked at the coaching praxis of the managerial staff in action via participant observation, and explored managers’ conception of the work via interviews. The data showed Turun Ekotori Reuse Centre faces common challenges, such as a lack of measuring criteria for effectiveness, and a perceived lack of formal knowledge that benefits the mission. The thesis identified gaps in self-management routines that present an opportunity for further developing the staff’s collective professional growth, and by extension, the effectiveness of their approach to coaching. The product of this work, called The Coaching Compass, includes summarized and accessible background knowledge to inform the principle approaches of coaching work. The product offers a solid humanistic set of principle knowledge to benefit the integral wellbeing of clients, while addressing their individual capacity for work. The end product includes various measurements for observing professional and developmental growth in both the coaches, and the ones coached. Turun Ekotori was encouraged to encode the practice of giving feedback into routines, both towards clients and other managers, in order to collectively develop coaching skills while simultaneously fostering a culture of appreciation, support, and wholeness for the benefit of the ones coached.