Kaikukortin käyttöönotto ja sen kannattavuus Uudenkaupungin kaupungille

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Uudenkaupungin kaupunki voisi ottaa Kaikukortin käyttöön ja millaista hyötyä se toisi, sekä millaisia resursseja se vaatisi kunnalta. Työ lähti käyntiin tarpeesta vahvistaa kulttuurihyvinvointia ja lisätä kulttuuripalveluiden saavutettavuutta erityisesti vähävaraisille kuntalaisille.

Tietoperusta käsitteli kulttuurihyvinvointia, kuntien roolia sen edistämisessä sekä Kaikukortin valtakunnalista toimintamallia. Lähteinä käytettiin alan tutkimuksia, Kaikukortin materiaaleja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Itse työn aineisto kerättiin haastattelulla ja kyselyllä eri kuntien edustajille. Haastattelu tarjosi syvyyttä käytännön toteutukseen, kun taas kysely antoi kokonaiskuvan Kaikukortin hyödyistä ja haasteista. Tulosten mukaan kortti lisää kulttuuripalvelujen saavutettavuutta, osallisuutta ja hyvinvointia. Haasteina olivat resurssien niukkuus, viestinnän epäselvyydet ja verkostojen ylläpito.

Tulosten pohjalta laadittiin vaiheittainen malli Kaikukortin käyttöönottoon Uudessakaupungissa. Onnistumisen edellytyksiksi tunnistettiin riittävä valmisteluaika, selkeä vastuunjako ja aktiivinen verkostoyhteistyö. Kaikukorrti nähtiiin kunnalle kustannustehokkaana ja vaikuttavana tapana edistää yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia.