Covid-19 -pandemian poikkeusolojen vaikutus rikollisuuteen Suomessa: kuvaileva tilastollinen analyysi

Abstract

Covid-19 pandemia aiheutti 2000-luvun merkittävimmän maailmanlaajuisen kriisin, jonka vaikutukset ulottuivat yhteiskuntien kaikille sektoreille ja kaikkien ihmisten arkeen lähes kolmen vuoden ajan. Suomessa jouduttiin koronatartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi turvautumaan ensimmäisen kerran valmiuslakiin ja maassamme todettiin kahteen kertaan oleva poikkeusolot, joiden aikaiset lukuisat eri rajoitustoimet vaikuttivat koko yhteiskunnan normaaliin toimintaa ja ihmisten arkisiin toimintoihin. Koska pandemian poikkeusolot vaikuttivat kaikkeen ja kaikkiin, voi niiden aikaisten poikkeuksellisten olosuhteiden olettaa myös vaikuttaa rikollisuuteen ja sen määrään.

Tutkimuksen tarkoituksena on virallisten rikostilastojen avulla selvittää, tiettyjen tutkimukseen valittujen, viranomaisten tietoon tulleiden yleisten rikosten määrällistä muutosta pandemian poikkeusolojen aikana, verrattuna sitä edeltävään ja sen jälkeiseen normaaliaikaan. Rikosmäärien vertailu ajankohtien välillä tehdään ristiintaulukoinnilla. Tutkimuksen perusteella pandemian ajan poikkeusolot pääosin lisäsivät rikosten määriä, mutta tiettyjen rikosten määrässä tapahtui laskua edeltävään normaaliaikaan verrattuna. Myös pandemian jälkeisen normaaliajan rikosmäärät vaihtelivat poikkeusajan määriin verrattuna, pääosin rikosmäärät palasivat takaisin lähelle pandemiaa edeltävän normaaliajan määriä, mutta tiettyjen rikosten määrät jatkoivat nousua. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää, selittävätkö tietyt kriminologiset teoriat näitä havaittuja muutoksia. Tutkimuksen perusteella rutiinitoimintojen teoria vaikuttaisi parhaiten selittävän suurelta osin pandemian poikkeusolojen rikollisuuden muutoksia, mutta myös sosiaalisen kontrollin teoria vaikuttaa selittävän osaltaan näitä muutoksia. Myös paineteoria vaikuttaisi selittävän osaltaan tiettyjen omaisuuteen kohdistuvien rikosten määrien lisääntymistä.