Onko perehdytysprosessi Lean? : Vantaan varhaiskasvatuksen perehdytysprosessi työntekijöiden näkökulmasta
Lehtinen, Helena (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112529591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112529591
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella Vantaan varhaiskasvatuksen toimintayksikön perehdyttämisen nykytilaa sekä kehittää perehdyttämisen tueksi aikajana-työkalu. Työssä tarkastellaan elokuussa 2024 Vantaan varhaiskasvatuksessa käyttöön otetun perehdyttämismateriaalin käytettävyyttä työntekijöiden näkökulmasta. Kehittämistyön taustalta löytyvät varhaiskasvatuksen työvoimapula sekä perehdyttämisen merkitys työhön sitoutumisessa.
Perehdyttäminen perustuu Työturvallisuuslakiin. Perehdyttämistä tapahtuu yleensä työsuhteen alussa, mutta se voidaan ajoittaa myös eri ajanjaksoille. Perehdyttämisen suunnittelu lähtee organisaation määritelmistä, kuten tavoitteista sekä aika- ja henkilöstöresursseista. Työpaikkatasolla perehdyttämisestä vastaa esihenkilö, joka voi jakaa tehtävää työyhteisön kanssa.
Kehittämistehtävän tietopohjassa hyödynnetään Lean-ajattelua, jossa kehittäminen nähdään jatkuvana, prosessien arvoa tuottavana, ja työntekijä näiden keskiössä. Työntekijän osaamista tulee hyödyntää, sillä hänen sitoutumisensa on organisaation suorituskyvyn perusta. Johtajan tehtävänä on mahdollistaa tämä. Perehdyttäminen on verrattavissa Leanin standardeihin eli yhtenäistettyihin työtapoihin, jotka vaikuttavat työn laatuun ja turvallisuuteen.
Lean-ajattelusta on hyötyä koko organisaatiolle. Edellytyksenä on päätös hyödyntämisen tasosta: ottaako organisaatio käyttöön Lean-ajattelun yleisellä tasolla, vai hyödyntääkö se Leanin työkaluja ja menetelmiä.
Opinnäytetyö edustaa kvalitatiivista tutkimustyyppiä, jossa aineistonhankintamenetelminä käytetään työntekijöille suunnattua kyselyä, esihenkilöhaastattelua ja osallistavaa työpajaa.
Kokonaisaineiston perusteella perehdyttäminen merkitys ymmärretään ja perehdyttämisen kokemukset vaikuttavat pitkään. Esihenkilön roolia pidetään tärkeimpänä, mutta myös työyhteisölle ja tiimille määritellään omia rooleja. Tieto perehdyttämismateriaalista vaihtelee, mutta sen katsotaan tarjoavan uutta tietoa. Haastavimpana koetaan perehdyttämisen aikatauluttaminen.
Perehdyttäminen perustuu Työturvallisuuslakiin. Perehdyttämistä tapahtuu yleensä työsuhteen alussa, mutta se voidaan ajoittaa myös eri ajanjaksoille. Perehdyttämisen suunnittelu lähtee organisaation määritelmistä, kuten tavoitteista sekä aika- ja henkilöstöresursseista. Työpaikkatasolla perehdyttämisestä vastaa esihenkilö, joka voi jakaa tehtävää työyhteisön kanssa.
Kehittämistehtävän tietopohjassa hyödynnetään Lean-ajattelua, jossa kehittäminen nähdään jatkuvana, prosessien arvoa tuottavana, ja työntekijä näiden keskiössä. Työntekijän osaamista tulee hyödyntää, sillä hänen sitoutumisensa on organisaation suorituskyvyn perusta. Johtajan tehtävänä on mahdollistaa tämä. Perehdyttäminen on verrattavissa Leanin standardeihin eli yhtenäistettyihin työtapoihin, jotka vaikuttavat työn laatuun ja turvallisuuteen.
Lean-ajattelusta on hyötyä koko organisaatiolle. Edellytyksenä on päätös hyödyntämisen tasosta: ottaako organisaatio käyttöön Lean-ajattelun yleisellä tasolla, vai hyödyntääkö se Leanin työkaluja ja menetelmiä.
Opinnäytetyö edustaa kvalitatiivista tutkimustyyppiä, jossa aineistonhankintamenetelminä käytetään työntekijöille suunnattua kyselyä, esihenkilöhaastattelua ja osallistavaa työpajaa.
Kokonaisaineiston perusteella perehdyttäminen merkitys ymmärretään ja perehdyttämisen kokemukset vaikuttavat pitkään. Esihenkilön roolia pidetään tärkeimpänä, mutta myös työyhteisölle ja tiimille määritellään omia rooleja. Tieto perehdyttämismateriaalista vaihtelee, mutta sen katsotaan tarjoavan uutta tietoa. Haastavimpana koetaan perehdyttämisen aikatauluttaminen.