Hiljainen tieto ja palvelumuotoilu neuropsykiatristen valmentajien työn tukena Pirkanmaan varhaisen tuen palveluissa

Abstract

Nepsy-valmentajien asiantuntemus ja hiljainen tieto ovat merkittäviä voimavaroja varhaisen tuen palveluiden kehittämisessä. Tämä opinnäytetyö tarkastelee, miten nepsy-valmentajien kokemukset ja palvelumuotoilun työkalut voivat vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja moniammatillista yhteistyötä Pirkanmaan hyvinvointialueella. Tavoitteena oli tuottaa konkreettisia kehittämisratkaisuja, jotka parantavat palveluiden saavutettavuutta ja selkeyttä neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä tueksi.

Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivisia menetelmiä, kuten strukturoituja haastatteluja ja kehittämispäivän työskentelyä. Haastatteluissa kartoitettiin nepsy-valmentajien kokemuksia sekä heidän työnsä vahvuuksia ja haasteita. Kehittämispäivän aikana osallistujat työstivät konkreettisia ratkaisuja, kuten "Pyydä apua" -napin palvelupolun selkeyttämistä, Käypä hoito -kartoituslomaketta sekä työparityöskentelyn mallia nivelvaiheisiin. Näiden ratkaisujen tavoitteena on tarjota nopeaa ja selkeää tukea asiakaslähtöisesti sekä vahvistaa palveluiden vaikuttavuutta.

Tulokset osoittivat, että nepsy-valmentajien dialoginen ja ratkaisukeskeinen työote tukee perheiden voimavaroja ja arjen haasteiden hallintaa. Heidän hiljainen tietonsa, joka pohjautuu käytännön kokemuksiin, on avainasemassa palveluprosessien kehittämisessä. Tämä tieto mahdollistaa asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden tarkemman tunnistamisen ja tukitoimien kohdentamisen. Kehittämispäivässä syntyneet ideat osoittivat, että valmentajien asiantuntemuksella voidaan luoda konkreettisia ja työelämälähtöisiä ratkaisuja.

Tutkimus tuo esiin myös kehittämiskohteita, kuten palveluprosessien selkeyttämisen, moniammatillisen yhteistyön vahvistamisen ja kehittämisratkaisujen pilotoinnin tärkeyden. Vaikka tulokset keskittyvät Pirkanmaan hyvinvointialueeseen, ne tarjoavat hyödyllisiä näkökulmia ja toimintamalleja myös muille hyvinvointialueille. Erityisesti ennaltaehkäisevän työn rooli korostuu, kun pyritään vähentämään raskaampien palveluiden tarvetta.

Tämä opinnäytetyö tarjoaa konkreettisia työkaluja ja toimintamalleja neuropsykiatristen asiakkaiden tukemiseen ja varhaisen tuen palveluiden kehittämiseen.

Supporting children, adolescents, and their families with neuropsychiatric challenges requires individualized and flexible solutions from the service system. This thesis examines how the expertise and tacit knowledge of neuropsychiatric coaches (Nepsy coaches) can be utilized to develop early support services in the Pirkanmaa Wellbeing Services County. The aim is to create concrete proposals that strengthen client-centeredness, multidisciplinary collaboration, and early intervention.

The study employed qualitative methods, including structured interviews with Nepsy coaches and development workshop as service design tools. The interviews explored the experiences of Nepsy coaches, as well as the strengths and challenges of their work. During the development workshop, participants worked on concrete solutions, including clarifying the service pathway for a "Request Help" button, developing a "Current Care" assessment form, and creating a co-working model for transitional phases. These solutions aimed to provide rapid and clear client-centered support while enhancing the effectiveness of services.

The results indicated that the dialogical and solution-focused approach of Nepsy coaches strengthens families’ resources and helps them manage everyday challenges. Their tacit knowledge, rooted in practical experience, plays a key role in the development of service processes. This expertise enables the more precise identification of clients’ individual needs and the targeting of support measures. The ideas generated during the development workshop demonstrated that the expertise of the coaches can lead to concrete and work-oriented solutions.

The study also highlighted areas for improvement, such as clarifying service processes, strengthening multidisciplinary collaboration, and emphasizing the importance of piloting development solutions. While the results are focused on the wellbeing services county of Pirkanmaa, they offer valuable perspectives and models that can be applied to other wellbeing counties as well. The role of preventive work is particularly emphasized in efforts to reduce the need for more intensive services.

This thesis provides practical development proposals for enhancing early support services, which are also applicable in other wellbeing services counties.