UAS ja hahmontunnistamisen mahdollisuudet pelastusalalla
Karjalahti, Niko (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112830670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112830670
Tiivistelmä
UAS-laitteita on käytössä pelastustoiminnassa pääasiassa tiedustelun ja johtamisen tukena. Tiedustelutietoa kerätään UAS-laitteen kameroilla, joista kauko-ohjaaja tekee havaintoja laitetta ohjatessaan. Tekoälyn kehittyessä on tutkittu hahmontunnistusta sovellettavaksi lennätettäviin laitteisiin, mikä tehostaisi pelastustoiminnassa muun muassa maastopalon paikannusta tekoälyn tunnistaessa tulipaloja sisä- ja ulkotiloissa. Hahmontunnistusta voidaan soveltaa entistä laajemminkin kuten potilaiden tunnistamiseen tai karttojen luomiseen halutusta alueesta.
Tämä opinnäytetyö sisälsi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen PRISMA-protokollaa hyödyntäen sekä tietoa UAS-laitetoiminnan nykytilasta. Katsauksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia menetelmiä ja haasteita on tutkimuksissa, jotka käsittelevät UAS-laitteiden ja hahmontunnistuksen tutkimusta pelastustoiminnassa.
Opinnäytetyössä havaittiin, että yleisimmät tutkimustavoitteet kohdistuivat hahmontunnistuksen ohjelmiston kehitykseen, jotta tekoälyn käyttöä voitaisiin soveltaa pienen kokoluokan nelikoptereissa. Suurimmat haasteet kohdistuivat UAS-laitteen hyötykuorman painoon, tietokoneen suorituskykyyn, tiedonsiirtoon sekä akkuvirran määrään, jotka vaikuttavat lentoaikaan ja kykyyn käyttää tekoälyn hahmontunnistusta. Edellä mainitut tekijät ovat aiheen jatkotutkimuksen kohteina.
Tämä opinnäytetyö sisälsi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen PRISMA-protokollaa hyödyntäen sekä tietoa UAS-laitetoiminnan nykytilasta. Katsauksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia menetelmiä ja haasteita on tutkimuksissa, jotka käsittelevät UAS-laitteiden ja hahmontunnistuksen tutkimusta pelastustoiminnassa.
Opinnäytetyössä havaittiin, että yleisimmät tutkimustavoitteet kohdistuivat hahmontunnistuksen ohjelmiston kehitykseen, jotta tekoälyn käyttöä voitaisiin soveltaa pienen kokoluokan nelikoptereissa. Suurimmat haasteet kohdistuivat UAS-laitteen hyötykuorman painoon, tietokoneen suorituskykyyn, tiedonsiirtoon sekä akkuvirran määrään, jotka vaikuttavat lentoaikaan ja kykyyn käyttää tekoälyn hahmontunnistusta. Edellä mainitut tekijät ovat aiheen jatkotutkimuksen kohteina.