Vammaisneuvoston viestinnän kehittäminen Kuopion vammaisneuvostossa

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin työn tilaajan, Kuopion vammaisneuvoston viestinnän kehittämistarpeita. Viestinnän havaittiin olevan hajanaista ja näkyvyydeltään rajallista, minkä vuoksi tiedonkulkua ja osallisuutta haluttiin vahvistaa. Työn tavoitteena oli selvittää viestinnän nykytila ja kehittämiskohteet sekä laatia niiden pohjalta tilaajalle käytännönläheinen viestintäsuunnitelma. Opinnäytetyössä aluksi esiteltiin vammaisneuvoston tehtävät, rooli ja toimintaympäristö Kuopiossa sekä sen käytössä olevat viestintäkäytännöt.

Tietoperustassa avattiin osallisuuden, saavutettavuuden ja viestinnän keskeiset käsitteet sekä tarkasteltiin niitä ohjaavaa lainsäädäntöä ja tietoperustaa. Keskeisinä säädöksinä huomioitiin kuntalaki, saavutettavuusdirektiivi ja YK:n vammaisten sopimus. Ne määrittävät vammaisneuvostojen tehtäviä ja korostavat velvollisuutta edistää avoimuutta, saavutettavuutta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia.

Aineisto kerättiin kolmella kyselyllä vammaisneuvoston jäsenille, sidosryhmille ja kuntalaisille. Lisäksi tehtiin benchmarking muiden kuntien vammaisneuvostojen viestinnästä sekä dokumenttianalyysi Kuopion ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuista sekä Kuopion kaupungin viestintä- ja markkinointisuunnitelmasta. Menetelmillä pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva viestinnän vahvuuksista, haasteista ja kehittämismahdollisuuksista. Aineistot analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin metodein. Analyysiluku analysoi kyselyiden, benchmarkingin ja dokumenttianalyysin aineistoa.

Tuloksissa ilmeni, että viestintä koettiin tärkeäksi mutta epäyhtenäiseksi, ja erityisesti kuntalaisia tavoitettiin heikosti. Viestinnältä toivottiin selkeyttä, monikanavaisuutta ja parempaa saavutettavuutta. Benchmarkingin ja dokumenttianalyysin tulokset tukivat kyselyiden tuloksia ja osoittivat, että selkeät vastuut ja säännöllinen viestintä vahvistavat vammaisneuvostojen tunnettuutta. Työn tuotoksena syntyi viestintäsuunnitelma, joka sisältää konkreettisia ehdotuksia sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämiseksi, kuten vastuunjaon tarkentamisen, oman Facebook-sivun perustamisen sekä selkeän kielen ja saavutettavuuden vahvistamisen. Työ tuotti tilaajalle käyttökelpoisen ja sovellettavan kokonaisuuden, ja sen tuloksilla on hyödynnettävyyttä myös muissa kunnallisissa ja alueellisissa vammaisneuvostoissa sekä järjestöissä.

This thesis explores how the communication of the Kuopio Disability Council, acting as the commissioning body, could be strengthened to support clearer information flow, better visibility, and enhanced inclusion. The need for development emerged from inconsistent practices that limited public reach and hindered the council’s ability to promote equality and participation among local residents. The thesis begins by outlining the role, mandate and operating context of the Kuopio Disability Council, including an overview of its current communication practices The theoretical framework examines key concepts related to communication, accessibility, and participation, and outlines the legislative obligations guiding municipal disability councils, including the Local Government Act, the Accessibility Directive and the United Nations Convention on the Rights of Persons with Disabilities. These regulations emphasise transparency and equal opportunities for citizen involvement. The empirical material was gathered through three surveys conducted among council members, stakeholders, and residents. Additional qualitative data were obtained through benchmarking communication approaches used by disability councils in other municipalities and through a document analysis of the communication guidelines and online materials of the City of Kuopio and the North Savo wellbeing services county. A qualitative content analysis was applied to form a comprehensive understanding of strengths, gaps, and development needs. The analysis chapter examines the material collected through the surveys, benchmarking process and document review, drawing together insights from all three sources The results show that communication is widely regarded as important, yet its implementation remains fragmented and insufficiently visible, particularly from the viewpoint of residents. Respondents highlighted the need for clearer structures, accessible language, and the use of multiple communication channels. Based on these findings, a communication plan was developed, offering practical measures such as clarifying responsibilities, introducing a dedicated Facebook page, and strengthening accessibility practices. The outcomes provide the client with an actionable tool for improving communication and offer applicable insights for other municipal disability councils and related organisations.