Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen : tunnusmerkistö ja oikeuskäytäntö
Sagulin, Miiro; Santaoja, Saku (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131323
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä rikoslain 16 luvun 1 §:ssä säädetty virkamiehen väkivaltainen vastustamisen tunnusmerkistö sisältää, millaisia tekoja on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän tunnusmerkistön sekä millaisia tulkintaongelmia sen soveltamiseen liittyy. Työ on toteutettu lainopillisena tutkimuksena, jossa on hyödynnetty oikeuskirjallisuutta, hallituksen esityksiä, lainsäädäntöä sekä oikeustapauksia. Oikeustapauksien aineisto koostuu erityisesti korkeimman oikeuden ratkaisuista, joita on analysoitu tunnusmerkistön ja sen soveltamisen näkökulmasta.
Työn tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva siitä, miten virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ilmenee käytännössä ja millä perusteilla rikosnimikkeen rajat on oikeuskäytännössä määritelty. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan oikeuskirjallisuuden pohjalta virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistön sisältöä sekä analysoidaan oikeuskäytännön ja kirjallisuuden avulla käytännön tilanteita, joissa tunnusmerkistön on katsottu täyttyvän.
Tulosten perusteella tunnusmerkistö rakentuu kolmen tekomuodon varaan: väkivallan tai sen uhan käyttäminen pakottamistarkoituksessa, virkatoimen johdosta tai kostoksi virkatoimesta. Oikeuskäytännön perusteella teko voi täyttää tunnusmerkistön myös ilman konkreettista vahinkoa, mikäli väkivaltaa on käytetty tai sillä on uhattu virkatehtävän yhteydessä.
Tutkimuksessa havaittiin, että tulkintaongelmia syntyy erityisesti väkivallan ja uhkauksen rajauksissa sekä siinä, milloin teko katsotaan virkamiehen vastustamiseksi tai haitanteoksi virkamiehelle. Lisäksi tahallisuuden arviointi nousi keskeiseksi oikeudelliseksi haasteeksi. Opinnäytetyö lisää ymmärrystä virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen oikeudellisesta merkityksestä ja sen soveltamisesta käytännössä. Tuloksia voidaan hyödyntää viranomaisten koulutuksessa sekä rikosoikeudellisen päätöksenteon kehittämisessä virkamiesten oikeusturvan vahvistamiseksi.
Työn tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva siitä, miten virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ilmenee käytännössä ja millä perusteilla rikosnimikkeen rajat on oikeuskäytännössä määritelty. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan oikeuskirjallisuuden pohjalta virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistön sisältöä sekä analysoidaan oikeuskäytännön ja kirjallisuuden avulla käytännön tilanteita, joissa tunnusmerkistön on katsottu täyttyvän.
Tulosten perusteella tunnusmerkistö rakentuu kolmen tekomuodon varaan: väkivallan tai sen uhan käyttäminen pakottamistarkoituksessa, virkatoimen johdosta tai kostoksi virkatoimesta. Oikeuskäytännön perusteella teko voi täyttää tunnusmerkistön myös ilman konkreettista vahinkoa, mikäli väkivaltaa on käytetty tai sillä on uhattu virkatehtävän yhteydessä.
Tutkimuksessa havaittiin, että tulkintaongelmia syntyy erityisesti väkivallan ja uhkauksen rajauksissa sekä siinä, milloin teko katsotaan virkamiehen vastustamiseksi tai haitanteoksi virkamiehelle. Lisäksi tahallisuuden arviointi nousi keskeiseksi oikeudelliseksi haasteeksi. Opinnäytetyö lisää ymmärrystä virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen oikeudellisesta merkityksestä ja sen soveltamisesta käytännössä. Tuloksia voidaan hyödyntää viranomaisten koulutuksessa sekä rikosoikeudellisen päätöksenteon kehittämisessä virkamiesten oikeusturvan vahvistamiseksi.