Perehdytyksestä jatkuvaan oppimiseen : osaamisen tukeminen Jyväskylän työllisyyspalveluissa
Henttonen, Veera (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131255
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131255
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee perehdytyksen ja jatkuvan oppimisen kehittämistä Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden Rekrytointi- ja urapalveluissa. Organisaatioiden yhdistymisen jälkeen organisaatiossa on ajankohtainen tarve kehittää perehdytyksen ja jatkuvan oppimisen prosesseja ja tuoda kaksi toimintatapaa yhteen. Työn tavoitteena on kartoittaa uudistusta edeltäneitä perehdytyskäytänteitä, tunnistaa henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeita ja niistä kerätyn tiedon pohjalta kehittää uusia ja yhteisiä ratkaisuja osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen
Kehittämistyö toteutettiin kaksivaiheisena. Ensin koko henkilöstölle laadittiin kyselylomake, jossa kartoitettiin käytössä olleita perehdytystapoja sekä toiveita jatkuvan oppimisen tukesi. Kyselyn perusteella muovattiin haastattelurunko ryhmähaastatteluihin, missä pääpainona oli jatkuvan oppimisen tukeminen ja henkilöstön osallistaminen siihen. Aineiston analysointi toteutettiin monimenetelmäisesti kuvailevalla tilastoanalyysillä ja teemoittelulla.
Tulosten perusteella perehdytykseen toivottiin erityisesti käytännönläheistä oppimista, vuorovaikutteisuutta ja selkeää rakennetta. Jatkuvan oppimisen osalta korostuivat yhdessä oppiminen, hiljaisen tiedon jakaminen ja organisaation rooli oppimisen mahdollistajana. Kehittämistyön tuotoksena syntyi päivitetty perehdytysohjelma ja jatkuvan oppimisen työkalupakki. Perehdytysohjelma muutettiin jäsennellympään muotoon, jossa jokaisella osiolla on omat oppimistavoitteet, vastuuroolit sekä linkit oikeisiin lähteisiin. Jäsentely mahdollistaa perehtyjälle myös ohjelman itsenäisen edistämisen itseopiskeluosuuksien osalta. Ohjelma sisältää vaihtelevasti teoriaa, käytännön työ seuraamista, itsenäisiä tehtäviä sekä keskustelutehtäviä. Jatkuvan oppimisen työkalupakkiin ideoitiin erilaisia keskusteluun ja käytännön työhön nojaavia toimintatapoja. Työ tarjoaa sovellettavia malleja myös muille yksiköille ja työllisyysalueille.
Kehittämistyö toteutettiin kaksivaiheisena. Ensin koko henkilöstölle laadittiin kyselylomake, jossa kartoitettiin käytössä olleita perehdytystapoja sekä toiveita jatkuvan oppimisen tukesi. Kyselyn perusteella muovattiin haastattelurunko ryhmähaastatteluihin, missä pääpainona oli jatkuvan oppimisen tukeminen ja henkilöstön osallistaminen siihen. Aineiston analysointi toteutettiin monimenetelmäisesti kuvailevalla tilastoanalyysillä ja teemoittelulla.
Tulosten perusteella perehdytykseen toivottiin erityisesti käytännönläheistä oppimista, vuorovaikutteisuutta ja selkeää rakennetta. Jatkuvan oppimisen osalta korostuivat yhdessä oppiminen, hiljaisen tiedon jakaminen ja organisaation rooli oppimisen mahdollistajana. Kehittämistyön tuotoksena syntyi päivitetty perehdytysohjelma ja jatkuvan oppimisen työkalupakki. Perehdytysohjelma muutettiin jäsennellympään muotoon, jossa jokaisella osiolla on omat oppimistavoitteet, vastuuroolit sekä linkit oikeisiin lähteisiin. Jäsentely mahdollistaa perehtyjälle myös ohjelman itsenäisen edistämisen itseopiskeluosuuksien osalta. Ohjelma sisältää vaihtelevasti teoriaa, käytännön työ seuraamista, itsenäisiä tehtäviä sekä keskustelutehtäviä. Jatkuvan oppimisen työkalupakkiin ideoitiin erilaisia keskusteluun ja käytännön työhön nojaavia toimintatapoja. Työ tarjoaa sovellettavia malleja myös muille yksiköille ja työllisyysalueille.