Osaamisen hallinta ja kehittäminen Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella osaamisen hallintaa ja kehittämistä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella sekä selvittää kehittämistarpeita suhteessa valtakunnallisiin ohjeisiin, lakeihin ja asetuksiin. Työssä kartoitettiin miehistötason henkilöstön osaamisen hallinnan nykytila ja arvioitiin, miten koulutus- ja ohjeistusjärjestelmät vastaavat pelastusalan muuttuviin vaatimuksiin. Tutkimuksen perusteella keskeisiksi haasteiksi tunnistettiin koulutuksen hajanaisuus, sisäisten ohjeiden vanhentuneisuus sekä järjestelmällisen osaamisen seurannan ja mittaamisen puute. Pelastuslaitoksella on perustettu osaamisaluekohtaisia tiimejä, kuten savusukellus-, korkeanpaikantyöskentely-, vesisukellus- ja kalustoryhmiä, mutta koulutuksen koordinointi ja jatkuva kehittäminen vaativat lisää resursseja ja selkeää johtamista. Pelastussukellus nousi keskeiseksi osaamisalueeksi, jossa sekä turvallisuus että toimintakyky ovat ratkaisevassa asemassa. Sisäministeriön ohjeiden ja pelastustoiminnan suorituskykyvaatimusten mukainen toiminta edellyttää jatkuvaa, todennettua osaamista ja fyysisen suorituskyvyn ylläpitoa. Työssä esitettiin kehittämisehdotuksia, kuten säännöllisen osaamiskartoituksen käyttöönotto, Koulumaali-oppimisympäristön laajennettu hyödyntäminen, digitaalinen osaamisrekisteri sekä yhtenäiset, vuosittaiset harjoitusmallit.

The purpose of this thesis is to examine competence management and development at the Eastern Uusimaa Rescue Department and to identify areas for improvement in relation to national guidelines, laws, and regulations. The study maps the current state of competence management among operational staff and evaluates how training and guidance systems respond to the evolving demands of the rescue sector. Based on the research, key challenges include fragmented training, outdated internal guidelines, and the lack of systematic monitoring and measurement of competence. The rescue department has established specialized teams for areas such as smoke diving, working at heights, water rescue, and equipment management. However, coordinating and continuously developing training requires more resources and clearer leadership. Rescue diving emerged as a critical area of expertise, where both safety and operational capability are essential. Compliance with the Ministry of the Interior’s guidelines and performance requirements for rescue operations demand continuous, verifiable competence and maintenance of physical fitness. The thesis presents development proposals such as implementing regular competence assessments, expanding the use of the Koulumaali e-learning platform, introducing a digital competence registry, and establishing standardized annual training models.