Järjestötoiminnan kehittäminen ja toiminnan jatkuvuus : Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto

Abstract

Järjestötoiminta on eräänlaisessa murrosvaiheessa, kun vanhat jäsenet ikääntyvät ja nuoria halutaan saada mukaan toimintaa. Uusia ideoita ja toimintatapoja halutaan löytää, jotta toiminnalle saataisiin jatkuvuutta. Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto kilpailee koko ajan jäsenistönsä ajankäytöstä, aktiivisuudesta ja harrastuneisuudesta, kun kilpailevia tahoja, erilaisia yhdistyksiä ja toimijoita aloittaa ja kehittää toimintaansa.

Opinnäytetyöni käsittelee Ruotsissa toimivaa ruotsinsuomalaisen vähemmistön kattojärjestöä Ruotsinsuomalaisten Keskusliittoa. Selvitän opinnäytetyössäni laadullisen tutkimuksen menetelmien avulla miten kattojärjestön toimintaa voitaisiin kehittä niin sisäisesti kuin ulkoisesti sekä miten saadaan järjestötoiminnalle jatkuvuutta.

Opinnäytetyöhön on kerätty aineistoa ruotsinsuomalaisille ja suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille kohdistetun tutkimuskyselyn ja Marttaliiton kehitysjohtajan Marjahelena Salosen haastattelun kautta. Tutkimuskyselyyn vastasi 353 henkilöä. Tutkimuksesta saatujen vastauksien perusteella kiinnostus suomen kieltä ja kulttuuria kohtaan kasvaa Ruotsissa asuvien suomalaistaustaisten keskuudessa. Haasteiksi kuitenkin osoittautuu tämän hetkisen toiminnan sisältö ja miten saada ihmiset käyttämään vapaa-aikansa myös kansalaisjärjestötoimintaan. Näihin haasteisiin pohdin ratkaisuja opinnäytetyössäni.

Haastattelun kautta halusin saada ideoita Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton toiminnan rakenteelliseen kehittämiseen. Benchmarking-haastattelulla vertailin näiden kahden keskusjärjestön toimintaa ja poimin hyviä toimintamalleja Marttaliiton toiminnasta pohdittavaksi Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton toiminnan kehittämiseksi. Opinnäytetyöni lopussa esittelen aineiston ja havaintojeni perusteella kokoamani kehitysideat.

Organizational activities are in a transition when the members get older and young people are wished to get more involved. To provide continuity for the organization new ideas and practices need to be found. The National Association of Finns in Sweden competes for the time and activity of their members while more different organizations and associations are starting and developing their activities.

The employer of the thesis is The National Association of Finns in Sweden. Qualitative research methods are used to figure out ways how the activities could be developed both internally and externally, as well as how to get continuity for the organization.

The material for the thesis has been collected through a questionnaire for the Sweden-Finns and by interviewing Marjahelena Salonen the head of development of the Martha Association in Finland. 353 people answered the questionnaire. The results show that interest toward Finnish language and Finnish culture is growing among the people who has a connection to Finland but live in Sweden. The biggest challenges, however, turns out to be the current content of the activities and how to get people to use their free time in organizational activities. In this thesis I point out solutions to these challenges.

Through the interview I wanted to get ideas for the structural development of the National Association of Finns in Sweden. Through the benchmark interview I compared the activities of these two organizations and picked up good practices from the activities in the Martha Association for consideration how to develop the activities in the National Association of Finns in Sweden. At the end of my thesis I introduce development ideas which are the end result of the material and my own observation.