Yksinyrittäjän sairauspoissaolon jälkeinen työhön paluun tuki – onko sitä?

Abstract

Opinnäytetyö tarkasteli yksinyrittäjän työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen ja selvitti, millaista tukea on saatavilla, mistä sitä voisi hakea ja miten hajanaista tietoa voisi jäsentää yrittäjälle käyttökelpoisempaan muotoon. Työn lähtökohtana olivat toimeksiantajana toimineen yksinyrittäjän omakohtaiset kokemukset tuen puutteesta sekä tutkimuksellinen havainto siitä, että yksinyrittäjät jäävät usein työkyvyn tukijärjestelmien ulkopuolelle, koska työnantajan ja työyhteisön tarjoama tuki puuttuu. Suomessa yksinyrittäjiä on määrällisesti paljon, ja heidän työkykynsä tukemisella on merkittävä yhteiskunnallinen ja taloudellinen painoarvo.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu kolmen käsitteen varaan: työkyky, onnistunut työhön paluun tuki sekä yksinyrittäjyys. Haastattelujen avulla tunnistettiin konkreettisia ongelmia, kuten tuen löytämisen vaikeus, ohjauksen puute ja palvelujen pirstaleisuus. Tietoperusta tarjosi vertailupohjan, jonka avulla yrittäjän kokemukset voitiin liittää laajempaan rakenteelliseen ilmiöön. Kansainvälinen ja kotimainen tutkimus osoittavat, että yksinyrittäjät jäävät usein sosiaaliturvan, työterveyshuollon ja kuntoutuspalveluiden katveeseen: tukea on kyllä olemassa, mutta se on vaikeasti löydettävää ja jakautunut useille eri toimijoille. Onnistunut työhön paluun tuki sitä vastoin madaltaa kynnystä palata työhön, nopeuttaa sairaudesta toipumista ja vahvistaa halua pysyä mukana työelämässä

Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena syntyi Yrittäjän työkykypolku – viisiportainen, käytännönläheinen malli, joka kokoaa olemassa olevan tuen selkeäksi ja vaiheittaiseksi kokonaisuudeksi. Malli sisältää tilanteen tunnistamisen ja ensikontaktin, kokonaisarvion työkyvystä, työstä ja taloudesta, työhön paluun suunnitelman, vaiheittaisen toteutuksen ja seurannan sekä työkyvyn jatkuvan ylläpidon ja jatkotuen. Mallin tavoitteena on tarjota yksinyrittäjälle konkreettinen “punainen lanka” työhön paluun suunnitteluun ja tuoda olemassa olevat tukimuodot esiin selkeäksi, vaiheittaiseksi kokonaisuudeksi.

Johtopäätöksenä opinnäytetyö korostaa, että yksinyrittäjän työhön paluu ei ole yksittäinen toimenpide, vaan monitasoinen prosessi, joka edellyttää sekä yksilön omien voimavarojen vahvistamista että selkeämpiä, koordinoidumpia tukirakenteita. Ihannetilanteessa tukipolkuna voisi toimia valtakunnallinen “yhden luukun” malli, jossa yrittäjä ei jäisi yksin työkykynsä ja työhön paluunsa kanssa.