Stadin Ao:n Nuorten yksilövalmentajan palveluprosessin nykytila ja kehittämismahdollisuudet
Vilkas Andersson, Katariina (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432572
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432572
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimii Stadin ammatti- ja aikuisopiston nuorten työpaja, joka tarjoaa valmennusta käytännön tekemisen ja oppimisen kautta 18–29-vuotiaille helsinkiläisille nuorille, jotka tarvitsevat tukea opintoihin, työllistymiseen tai elämänhallintaan. Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata yksilövalmennuksen nykytila ja tunnistaa sen kehittämismahdollisuuksia Stadin AO:n nuorten työpajatoiminnassa. Tavoitteena on selkeyttää yksilöllisen tuen rakenteita, vahvistaa ohjauksen jatkuvuutta ja lisätä nuorten osallisuutta.
Aineisto kerättiin laadullisin menetelmin. Menetelminä käytettiin haastatteluja yksilövalmentajille, kouluttajalle ja nuorille sekä yhteiskehittävää työpajaa yksilövalmentajille. Lisäksi aineistoa kertyi työpajaympäristön havainnoinnista, joka perustui kehittävän harjoittelun aikana tehtyihin muistiinpanoihin ja havaintoihin arjen toiminnasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, jossa tarkasteltiin yksilövalmennuksen käytäntöjä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita erityisesti nivelvaiheiden ja yksilöllisen tuen näkökulmasta.
Tulokset osoittivat, että yksilövalmennuksen vahvuuksia ovat henkilökohtainen ja pitkäjänteinen ohjaus, luottamuksellinen vuorovaikutus sekä monialainen yhteistyö. Kehittämistarpeita nousi esiin erityisesti prosessin dokumentoinnissa, nivelvaiheiden selkeyttämisessä sekä valmennuksen näkyväksi tekemisessä osana työpajatoimintaa. Työn tuloksia voidaan hyödyntää Stadin AO:n nuorten työpajatoiminnan yksilövalmennuksen kehittämisessä sekä nuorten palvelupolkujen sujuvoittamisessa.
Opinnäytetyö jalkautettiin tilaajalle esittelemällä tulokset ja kehittämisehdotukset sekä tuottamalla kuvaus yksilövalmennuksen palveluprosessista, joka tukee toiminnan yhtenäistämistä ja jatkokehittämistä. Ehdotusten pilotointi mahdollistaa mallin levittämisen myös muihin Stadin AO:n työpajoihin. Työ vahvisti tekijän ammatillista ja reflektiivistä osaamista yhteisöpedagogina sekä syvensi ymmärrystä ohjauksen, osallisuuden ja kehittämistyön yhteydestä. This thesis was commissioned by the Youth Workshop of Helsinki Vocational School and Adult Education College, which offers practical and activity-based coaching for young adults aged 18–29 living in Helsinki who need support with their studies, employment or life management. The aim of the thesis was to describe the current state of individual coaching and to identify development opportunities within the youth workshop context.
The objective was to clarify the structures of individual support, strengthen the continuity of coaching and enhance the participation of young people in the service process. The data were collected using qualitative methods, including thematic interviews with individual coaches, a workshop instructor, and young participants, as well as a co-creative workshop for coaches. In addition, data was collected from observations of the youth workshop environment, which was based on notes made during the developmental training and observations of everyday activities. The data were analysed using inductive content analysis, which examined the practices, strengths and development targets of individual coaching, especially from the perspective of transition phases and personalized support.
The findings indicate that the strengths of individual coaching include personalised and long-term guidance, trust-based interaction, and multi-professional collaboration. Development needs were identified in documentation practices, the clarity of transition phases and making individual coaching as a visible part of the workshop activities. The results of the work can be utilized in developing individual coaching in the Helsinki Vocational School´s youth workshop activities and in streamlining the service paths of young people within youth workshops.
The outcomes and development proposals were presented to the commissioner, and a visualised description of the service process was produced to support future implementation and harmonisation across workshops. Piloting the suggestions enables the model to be spread to other workshops at the Helsinki Vocational School. The work contributed to the author’s professional growth as a Community Educator by deepening her understanding of the value of coaching, youth participation, and practice-based development work.
Aineisto kerättiin laadullisin menetelmin. Menetelminä käytettiin haastatteluja yksilövalmentajille, kouluttajalle ja nuorille sekä yhteiskehittävää työpajaa yksilövalmentajille. Lisäksi aineistoa kertyi työpajaympäristön havainnoinnista, joka perustui kehittävän harjoittelun aikana tehtyihin muistiinpanoihin ja havaintoihin arjen toiminnasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, jossa tarkasteltiin yksilövalmennuksen käytäntöjä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita erityisesti nivelvaiheiden ja yksilöllisen tuen näkökulmasta.
Tulokset osoittivat, että yksilövalmennuksen vahvuuksia ovat henkilökohtainen ja pitkäjänteinen ohjaus, luottamuksellinen vuorovaikutus sekä monialainen yhteistyö. Kehittämistarpeita nousi esiin erityisesti prosessin dokumentoinnissa, nivelvaiheiden selkeyttämisessä sekä valmennuksen näkyväksi tekemisessä osana työpajatoimintaa. Työn tuloksia voidaan hyödyntää Stadin AO:n nuorten työpajatoiminnan yksilövalmennuksen kehittämisessä sekä nuorten palvelupolkujen sujuvoittamisessa.
Opinnäytetyö jalkautettiin tilaajalle esittelemällä tulokset ja kehittämisehdotukset sekä tuottamalla kuvaus yksilövalmennuksen palveluprosessista, joka tukee toiminnan yhtenäistämistä ja jatkokehittämistä. Ehdotusten pilotointi mahdollistaa mallin levittämisen myös muihin Stadin AO:n työpajoihin. Työ vahvisti tekijän ammatillista ja reflektiivistä osaamista yhteisöpedagogina sekä syvensi ymmärrystä ohjauksen, osallisuuden ja kehittämistyön yhteydestä.
The objective was to clarify the structures of individual support, strengthen the continuity of coaching and enhance the participation of young people in the service process. The data were collected using qualitative methods, including thematic interviews with individual coaches, a workshop instructor, and young participants, as well as a co-creative workshop for coaches. In addition, data was collected from observations of the youth workshop environment, which was based on notes made during the developmental training and observations of everyday activities. The data were analysed using inductive content analysis, which examined the practices, strengths and development targets of individual coaching, especially from the perspective of transition phases and personalized support.
The findings indicate that the strengths of individual coaching include personalised and long-term guidance, trust-based interaction, and multi-professional collaboration. Development needs were identified in documentation practices, the clarity of transition phases and making individual coaching as a visible part of the workshop activities. The results of the work can be utilized in developing individual coaching in the Helsinki Vocational School´s youth workshop activities and in streamlining the service paths of young people within youth workshops.
The outcomes and development proposals were presented to the commissioner, and a visualised description of the service process was produced to support future implementation and harmonisation across workshops. Piloting the suggestions enables the model to be spread to other workshops at the Helsinki Vocational School. The work contributed to the author’s professional growth as a Community Educator by deepening her understanding of the value of coaching, youth participation, and practice-based development work.