Yhteiset haasteet, yhteinen osaaminen : luottamusjohdon ja työntekijöiden työnjako sote-järjestössä

Abstract

Suomalaisten sote-järjestöjen toimintaympäristö on muuttunut 2020-luvulla aiempaa haastavammaksi: Monet yhdistykset ovat taloudellisesti hyvin riippuvaisia Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAn jakamista julkisista avustuksista, joiden määriä kuitenkin ollaan nopealla tahdilla supistamassa. Lisäksi yhdistykset ovat erittäin riippuvaisia palkallisista työntekijöistään, joiden määrää avustusten laskiessa saatetaan joutua vähentämään. Osalla yhdistyksistä roolijako hallituksensa ja työntekijöiden välillä ei toimi toivotusti ja monilla yhdistyksillä on jatkuvasti haastavampaa löytää henkilöitä niin hallitukseensa kuin muihin vapaaehtoistehtäviinsä.

Opinnäytetyöni oli tutkimuksellinen kehittämishanke, jonka tavoitteena oli auttaa sote-järjestöjä mm. kuvattujen haasteiden kanssa pärjäämisessä tuottamalla mallin yhdistysten luottamusjohdon ja työntekijöiden välisen työnjaon sovittamiseksi yhdistysten kulloisiinkin tarpeisiin. Tutkimusmenetelmäni koostuivat Näkövammaisten liiton kolmen jäsenyhdistyksen luottamus- ja operatiivisten johdon ryhmämuotoisista teemahaastatteluista ja muusta tiedonkeruusta, jonka tuloksia analysoin johtamisteoreettisista, suomalaisten yhdistysten luottamusjohdon ja toiminnanjohtajien vuorovaikutuksen, yhdistyksen hyvän hallinnon, yhteisöllisyyden ja osallisuuden sekä resilienssin näkökulmista käsin. Tutkimuksessani myös mallinsin yhdistyksissä tehtävien töiden kokonaisuuden.

Opinnäytetyöni merkittävin johtopäätös oli, että yhdistykset tyytyvät edellyttämään luottamusjohdoltaan vain vähän osaamista ja vastuuta, mikä on sekä yhdistysdemokratian että resilienssin näkökulmasta ongelmallista. Lisäksi yhdistysten jäsenten yhteisöllisyyttä on syytä vahvistaa yhdistyksen tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Valmis mallini esittää ratkaisuksi, että yhdistykset ryhtyvät järjestelmällisesti uudelleen suuntaamaan hallitustensa jäsenyyttä oppimis- ja asiantuntemuksen kehittämisen tehtäväksi, jossa hallituksen jäsenet oppivat ja kokoavat uutta tietoa yhdistystään varten ympäri vuoden. Malli edellyttää myös palkallisten työntekijöiden roolin suuntaamista aiempaa pedagogisemmiksi. Toteutuessaan mallin odotetaan turvaavan riittävän asiantuntemuksen ja osaamisen säilymisen yhdistyksessä henkilömuutoksista huolimatta, lisäävän jäsenten sitoutuneisuutta sekä vahvistavan hallituksen strategisesti toimintaa suuntaavaa roolia.