Jalankulkijaonnettomuudet ja niihin vaikuttavat tekijät 2017–2023
Tiihonen, Aino; Siikala, Adeliina (2025)
Tiihonen, Aino
Siikala, Adeliina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120533102
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120533102
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella jalankulkijaonnettomuuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä Suomessa vuosina 2017–2023. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli koota yhteen ajantasainen ja luotettava tieto jalankulkijoille sattuvien onnettomuuksien yleisimmistä taustatekijöistä, olosuhteista ja kehitystrendeistä. Työssä selvitimme myös, kuinka jalankulkija itse pystyy vaikuttamaan omaan turvallisuuteen liikenteessä. Aineistona hyödynnettiin viranomaisten julkaisuja, tilastoja, uutisartikkeleita sekä aikaisempia tutkimuksia, jotka käsittelevät jalankulkijoiden turvallisuutta.
Tulokset osoittavat, että jalankulkijaonnettomuuksiin vaikuttaa useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Keskeisiä riskitekijöitä ovat puutteellinen havaittavuus, pimeys ja sääolosuhteet, liikenneympäristön rakenteelliset puutteet, kuljettajien havainnointivirheet sekä jalankulkijoiden oma riskikäyttäytyminen. Suojateillä tapahtuu vuosittain merkittävä osa onnettomuuksista, vaikka niiden tarkoitus on tarjota turvallinen ylityskohta. Tilastojen mukaan valtaosa jalankulkijoiden henkilövahingoista sattuu taajamissa, joissa jalankulkijat ja ajoneuvot kohtaavat tiheästi. Onnettomuuksien seurauksissa korostuvat loukkaantumiset, jotka kohdistuvat erityisen usein iäkkäisiin jalankulkijoihin sekä nuoriin.
Kokonaisuutena kirjallisuuskatsaus osoittaa, että jalankulkijoiden turvallisuuden parantaminen edellyttää sekä rakenteellisia että asenteellisia toimenpiteitä. Ajonopeuksien alentaminen, näkyvyyden ja valaistuksen parantaminen, turvallisuutta tukevat liikennejärjestelyt sekä jalankulkijoiden ja kuljettajien turvallisuustietoisuuden lisääminen ovat keskeisiä keinoja onnettomuuksien vähentämiseksi. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että jalankulkijaonnettomuuksien ehkäisy vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät suunnittelu, valvonta, teknologia ja liikennekasvatus.
Tulokset osoittavat, että jalankulkijaonnettomuuksiin vaikuttaa useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Keskeisiä riskitekijöitä ovat puutteellinen havaittavuus, pimeys ja sääolosuhteet, liikenneympäristön rakenteelliset puutteet, kuljettajien havainnointivirheet sekä jalankulkijoiden oma riskikäyttäytyminen. Suojateillä tapahtuu vuosittain merkittävä osa onnettomuuksista, vaikka niiden tarkoitus on tarjota turvallinen ylityskohta. Tilastojen mukaan valtaosa jalankulkijoiden henkilövahingoista sattuu taajamissa, joissa jalankulkijat ja ajoneuvot kohtaavat tiheästi. Onnettomuuksien seurauksissa korostuvat loukkaantumiset, jotka kohdistuvat erityisen usein iäkkäisiin jalankulkijoihin sekä nuoriin.
Kokonaisuutena kirjallisuuskatsaus osoittaa, että jalankulkijoiden turvallisuuden parantaminen edellyttää sekä rakenteellisia että asenteellisia toimenpiteitä. Ajonopeuksien alentaminen, näkyvyyden ja valaistuksen parantaminen, turvallisuutta tukevat liikennejärjestelyt sekä jalankulkijoiden ja kuljettajien turvallisuustietoisuuden lisääminen ovat keskeisiä keinoja onnettomuuksien vähentämiseksi. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että jalankulkijaonnettomuuksien ehkäisy vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät suunnittelu, valvonta, teknologia ja liikennekasvatus.
