CSAM-materiaalin käyttäjien profiilit ja profiloinnin merkitys ennaltaehkäisyssä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia (CSAM) käyttävien henkilöiden profiileja ja profiloinnin merkitystä rikosten ennaltaehkäisyssä. Työ perustuu kirjallisuuskatsaukseen, jonka tavoitteena on koota ja analysoida kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa CSAM-käyttäjien demografisista ja psykologisista piirteistä, toiminnasta, riskitekijöistä sekä siitä, miten profilointia voidaan hyödyntää poliisin työssä rikosten ehkäisemiseksi.

Tulokset osoittavat, että suurin osa CSAM-materiaalin käyttäjistä on miehiä, mutta joukossa on myös naisia. Käyttäjillä esiintyy usein psykologisia ja sosiaalisia riskitekijöitä,kuten hyperseksuaalisuutta, yksinäisyyttä, emotionaalisen säätelyn ongelmia ja lapsuuden traumaattisia kokemuksia. Materiaalin käytön tiheys, vakavuus ja varhainenaltistuminen lisäävät riskiä siirtyä kontaktirikoksiin. Käyttäjät myös rationalisoivat toimintaansa moraalisen irrottautumisen ja yhteisöllisen hyväksynnän kautta, mikä ylläpitää rikollista käyttäytymistä.

Profilointi tarjoaa poliisille välineen tunnistaa riskiryhmiä ja kohdentaa ennaltaehkäiseviä toimia. Tehokas ennaltaehkäisy edellyttää kuitenkin profilointitiedon yhdistämistä teknologisiin ratkaisuihin, kuten automaattisiin tunnistusjärjestelmiin, sekä varhaisen puuttumisen ja hoitointerventioiden kehittämistä. Moniviranomaisyhteistyö, kansainvälinen tiedonvaihto ja palveluntarjoajien vastuu ovat olennaisia osia kokonaisvaltaista torjuntatyötä.

Opinnäytetyö korostaa, että CSAM-ilmiön ehkäiseminen edellyttää rikosoikeudellisten toimien lisäksi kansanterveydellistä ja ennaltaehkäisevää lähestymistapaa, joka huomioi sekä tekijöiden, että uhrien näkökulman.