Kohti hyvinvoivaa kokemusammattilaisuutta : uusien vertaistyöntekijöiden työhyvinvoinnin vahvistamisen malli
Husari-Kunttu, Sanni (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120532985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120532985
Tiivistelmä
Työn tarve perustuu päihdealalla havaittuun tilanteeseen, jossa vertaistoimijoiden rooli on merkittävä, mutta heidän työhyvinvointiansa tukirakenteet eivät riittävästi huomioi heidän erityistarpeitaan. Vertaistyöntekijöiden kuormittuminen erityisesti toipumisen ja uran alkuvaiheessa ovat nousseet merkittäviksi haasteiksi, mikä luo tarpeen tarkastella ja vahvistaa heidän työssäjaksamistaan tukevia käytäntöjä.
Tavoitteena oli selvittää vertaistyöntekijöiden työhyvinvointia heikentäviä ja tukevia tekijöitä sekä kehittää niiden ja aineiston muiden huomioiden pohjalta konkreettinen ja käytännöllinen työhyvinvoinnin vahvistamisen malli.
Toteutettiin laadullinen tutkimus, jonka menetelmiksi valikoituivat kokeneille kokemustaustaisille työntekijöille järjestetty ryhmähaastattelu sekä uusien, alalla aloittelevien vertaistyöntekijöiden kesken työpaja.
Tutkimuksellisen kehittämistyön aineiston analyysin perusteella tarvitaan avointa ja turvallista työyhteisökulttuuria, jossa kokemustausta osataan tunnustaa ammatillisena vahvuutena. Esihenkilötyöhön ja luottamuksellisiin keskustelusuhteisiin tulee panostaa, jotta vertais- ja kokemustaustaiset saavat jatkuvaa tukea. Perehdytyksen tulisi olla vaiheittainen, yhteisöllinen ja tuettu prosessi. Vertaisuutta voidaan tarjota työyhteisössä esimerkiksi mentori-menetelmin. Kokemustaustaiset työntekijät jakavat mielipiteen siitä, että jaksamista tukevat rajojen asettaminen, palautumisen keinot sekä säännöllinen työnohjaus.
Tulosten perusteella työhyvinvoinnin kehittämiseksi laadittiin työhyvinvoinnin vahvistamisen malli, joka sisältää uusien vertaistyöntekijöiden perehdytysrungon, itsereflektoinnin pohjan sekä työyhteisön kokemustaustaisten kesken toteutettavan vertaiskeskustelun. Mallin osat vastaavat palautteen mukaan erinomaisesti tilaajan tarpeeseen. Työn tulokset hyödyttävät koko ammattialaa kehittämään uusien kokemustaustaisten työntekijöiden työhyvinvointia ja rakentamaan näin turvallisia työyhteisöjä sekä kestäviä kokemusammattilaisuuden uria.
Tavoitteena oli selvittää vertaistyöntekijöiden työhyvinvointia heikentäviä ja tukevia tekijöitä sekä kehittää niiden ja aineiston muiden huomioiden pohjalta konkreettinen ja käytännöllinen työhyvinvoinnin vahvistamisen malli.
Toteutettiin laadullinen tutkimus, jonka menetelmiksi valikoituivat kokeneille kokemustaustaisille työntekijöille järjestetty ryhmähaastattelu sekä uusien, alalla aloittelevien vertaistyöntekijöiden kesken työpaja.
Tutkimuksellisen kehittämistyön aineiston analyysin perusteella tarvitaan avointa ja turvallista työyhteisökulttuuria, jossa kokemustausta osataan tunnustaa ammatillisena vahvuutena. Esihenkilötyöhön ja luottamuksellisiin keskustelusuhteisiin tulee panostaa, jotta vertais- ja kokemustaustaiset saavat jatkuvaa tukea. Perehdytyksen tulisi olla vaiheittainen, yhteisöllinen ja tuettu prosessi. Vertaisuutta voidaan tarjota työyhteisössä esimerkiksi mentori-menetelmin. Kokemustaustaiset työntekijät jakavat mielipiteen siitä, että jaksamista tukevat rajojen asettaminen, palautumisen keinot sekä säännöllinen työnohjaus.
Tulosten perusteella työhyvinvoinnin kehittämiseksi laadittiin työhyvinvoinnin vahvistamisen malli, joka sisältää uusien vertaistyöntekijöiden perehdytysrungon, itsereflektoinnin pohjan sekä työyhteisön kokemustaustaisten kesken toteutettavan vertaiskeskustelun. Mallin osat vastaavat palautteen mukaan erinomaisesti tilaajan tarpeeseen. Työn tulokset hyödyttävät koko ammattialaa kehittämään uusien kokemustaustaisten työntekijöiden työhyvinvointia ja rakentamaan näin turvallisia työyhteisöjä sekä kestäviä kokemusammattilaisuuden uria.