Etätulkkauksen ongelmat poliisikuulustelussa - tulkkien näkökulma
Kuivinen, Pauli (2025)
Kuivinen, Pauli
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120532774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120532774
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee poliisikuulustelujen etätulkkausta ja niissä esiintyviä ongelmia. Tulkkaustoimeksiantojen määrä on kasvanut viime vuosia Suomessa ja varsinkin etätulkkaus on yleistynyt. Etätulkkaus on toimiva tapa suorittaa tulkkaustoimeksianto ja sen etuna on varsinkin nopeus ja kustannuskysymykset. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään tulkkaukseen ja etätulkkaukseen liittyviä asioita, kuten erilaisia tulkkausmenetelmiä ja tulkkaukseen liittyviä tilanteita. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan poliisin suorittamien kuulusteluihin ja kielellisiin asioihin liittyviä lainkohtia. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, onko poliisikuulustelujen etätulkkauksessa ongelmia ja miten poliisi voi omalla toiminnallaan vaikuttaa etätulkkaustilanteisiin. Opinnäytetyössä haastatellaan tulkkeja, jotka ovat tulkanneet poliisikuulusteluja etäyhteyksin. Tulkeilta saadut vastaukset on analysoitu ja niiden avulla pyritty vastaamaan tutkimuskysymykseen.
Haastattelujen keskeisimpien tulosten mukaan poliisi tuntee vähän tulkkien ammattia ja sitä, mitä etätulkkaus tulkeilta vaatii. Tulkkien mukaan poliisit voivat pienillä korjausliikkeillä parantaa etätulkkauksen onnistumista huomioimalla mikrofonien asettelun ja varmistamalla sen, että tulkki kuulee varmasti kaiken, mitä kuulustelutilassa tapahtuu. Tulkkien mukaan ongelmaksi nousi kuulustelupöytäkirjojen tarkastamiseen liittyvät seikat. Kuulustelupöytäkirjoja tarkastaessa poliisi lukee suuria määriä kirjoitettua tekstiä tauotta, mikä koettiin tulkkien osalta haasteellisemmaksi, kuin puhutun kielen tulkkaus. Kuulustelujen aikana huoneessa saattaa olla poliisin ja kuulusteltavan lisäksi muita henkilöitä kuten tukihenkilö tai avustaja. Tulkit kokivat, että jos heille ei erikseen kerrota kuka milloinkin on äänessä, tekee se tulkkauksesta haastavamman. Haastatteluista tuli ilmi myös se, että vaikka puhelintulkkaus on riittävä toimenpide etätulkkauksen onnistumiseksi, videotulkkauksella voitaisiin parantaa entisestään etätulkkausta. Äänen kuuleminen on tärkein asia etätulkkauksen onnistumiseksi, mutta videon avulla tulkki voi nähdä kuultavan kehon ja naaman liikkeet, jolloin tulkkaaminen on helpompaa.
Haastattelujen keskeisimpien tulosten mukaan poliisi tuntee vähän tulkkien ammattia ja sitä, mitä etätulkkaus tulkeilta vaatii. Tulkkien mukaan poliisit voivat pienillä korjausliikkeillä parantaa etätulkkauksen onnistumista huomioimalla mikrofonien asettelun ja varmistamalla sen, että tulkki kuulee varmasti kaiken, mitä kuulustelutilassa tapahtuu. Tulkkien mukaan ongelmaksi nousi kuulustelupöytäkirjojen tarkastamiseen liittyvät seikat. Kuulustelupöytäkirjoja tarkastaessa poliisi lukee suuria määriä kirjoitettua tekstiä tauotta, mikä koettiin tulkkien osalta haasteellisemmaksi, kuin puhutun kielen tulkkaus. Kuulustelujen aikana huoneessa saattaa olla poliisin ja kuulusteltavan lisäksi muita henkilöitä kuten tukihenkilö tai avustaja. Tulkit kokivat, että jos heille ei erikseen kerrota kuka milloinkin on äänessä, tekee se tulkkauksesta haastavamman. Haastatteluista tuli ilmi myös se, että vaikka puhelintulkkaus on riittävä toimenpide etätulkkauksen onnistumiseksi, videotulkkauksella voitaisiin parantaa entisestään etätulkkausta. Äänen kuuleminen on tärkein asia etätulkkauksen onnistumiseksi, mutta videon avulla tulkki voi nähdä kuultavan kehon ja naaman liikkeet, jolloin tulkkaaminen on helpompaa.
