Vastarinnan ja vaaran kehittyminen poliisitehtävillä Hämeen poliisilaitoksen alueella 2015–2024
Koskimaa, Eero (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833685
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833685
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee poliisin tehtäväkentän ja toimintaympäristön muutosta Hämeen poliisilaitoksen alueella vuosina 2015–2024 erityisesti poliisiin kohdistuvan väkivallan, väkivallan uhkan ja voimankäytön näkökulmista. Työssä hyödynnetään pääasiassa kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja poliisin tulostietojärjestelmästä kerättyjä tehtävä- ja rikostilastoja, joita tarkastellaan vuosittain ja kahden viiden vuoden jakson vertailuna.
Tulokset osoittavat, että puukotustehtävät ovat lisääntyneet noin 1,5-kertaisesti, kun taas ampuma-aseisiin liittyvien hälytystehtävien määrä on pysynyt melko vakaana. Poliisiin kohdistuva väkivalta tai sillä uhkaaminen on lisääntynyt. Vaikka ampuma-aseellinen poliisiin kohdistuva uhkaaminen ei ole kasvanut, poliisin kohtaamaan muun vastarinnan lisääntyminen on lisännyt poliisin voimankäytön tarvetta.
Poliisin voimankäyttösuoritteissa ampuma-aseella laukauksen ampuminen ei ole oleellisesti lisääntynyt, mutta ampuma-aseella uhkaaminen sekä ampuma-aseen käyttöön varautuminen on lisääntynyt merkittävästi. Poliisin OC-kaasun ja etälamauttimen käyttö on kaksinkertaistunut, mikä osaltaan kertoo lisääntyneestä ruumiinvoimin tehdyn väkivallan uhkasta. Tutkimus osoittaa korrelaatiota poliisin kohtaaman välineellä varustetun väkivallan uhkan ja poliisin voimankäytöllisen ampuma-aseella uhkaamisen kasvun välillä.
Virkamiehen vastustamisrikokset ja erityisesti virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ovat lisääntyneet kaiken kaikkiaan lukumäärällisesti, mutta kehitys on voimakkainta nuorilla ja nuorilla aikuisilla.
Johtopäätöksenä todetaan, että Hämeen poliisilaitoksen alueella kenttäpoliisin toimintaympäristö on muuttunut haastavammaksi ja poliisi kohtaa työssään enemmän vastarintaa kuin kymmenen vuotta sitten. Tutkimus antaa ajankohtaisen ja aluekohtaisen kuvan poliisin työturvallisuuden kehityksestä sekä korostaa tarvetta varautumisen ja koulutuksen jatkuvalle kehittämiselle.
Tulokset osoittavat, että puukotustehtävät ovat lisääntyneet noin 1,5-kertaisesti, kun taas ampuma-aseisiin liittyvien hälytystehtävien määrä on pysynyt melko vakaana. Poliisiin kohdistuva väkivalta tai sillä uhkaaminen on lisääntynyt. Vaikka ampuma-aseellinen poliisiin kohdistuva uhkaaminen ei ole kasvanut, poliisin kohtaamaan muun vastarinnan lisääntyminen on lisännyt poliisin voimankäytön tarvetta.
Poliisin voimankäyttösuoritteissa ampuma-aseella laukauksen ampuminen ei ole oleellisesti lisääntynyt, mutta ampuma-aseella uhkaaminen sekä ampuma-aseen käyttöön varautuminen on lisääntynyt merkittävästi. Poliisin OC-kaasun ja etälamauttimen käyttö on kaksinkertaistunut, mikä osaltaan kertoo lisääntyneestä ruumiinvoimin tehdyn väkivallan uhkasta. Tutkimus osoittaa korrelaatiota poliisin kohtaaman välineellä varustetun väkivallan uhkan ja poliisin voimankäytöllisen ampuma-aseella uhkaamisen kasvun välillä.
Virkamiehen vastustamisrikokset ja erityisesti virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ovat lisääntyneet kaiken kaikkiaan lukumäärällisesti, mutta kehitys on voimakkainta nuorilla ja nuorilla aikuisilla.
Johtopäätöksenä todetaan, että Hämeen poliisilaitoksen alueella kenttäpoliisin toimintaympäristö on muuttunut haastavammaksi ja poliisi kohtaa työssään enemmän vastarintaa kuin kymmenen vuotta sitten. Tutkimus antaa ajankohtaisen ja aluekohtaisen kuvan poliisin työturvallisuuden kehityksestä sekä korostaa tarvetta varautumisen ja koulutuksen jatkuvalle kehittämiselle.