Vapaaehtoisten yhteisöllisyys : Punaisen Ristin Nuorten turvatalon toiminnan tukena
Kiikka, Carita (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120933912
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120933912
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalon kriisimajoituksen vapaaehtoistoimintaa siten, että yhteisöllisyys vahvistuu ja toimintaan sitoutumista voidaan tukea. Taustalla oli tarve vastata työntekijöiden kokemiin perehdyttämisen resurssihaasteisiin kehittämällä yhteisöllisyyttä, jota myös osa vapaaehtoisista oli toivonut. Lisäksi tavoitteena oli lisätä vapaaehtoisten kokemaa merkityksellisyyttä ja osallisuutta osana turvataloyhteisöä.
Kehittämistyö toteutettiin osallistavin menetelmin: Teams-työpajan, yhteisöllisen ruokailun ja yksilöhaastattelujen avulla. Vapaaehtoiset pääsivät itse pohtimaan ja ideoimaan, miten yhteisöllisyyttä ja sitoutumista voitaisiin vahvistaa arjen toiminnassa. Työn teoreettinen viitekehys rakentui erityisesti vapaaehtoisuuden, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman teorioiden varaan, yhteisöpedagogin näkökulmasta tarkasteltuna.
Tulosten pohjalta jalostettiin vinkkilista, joka kokoaa vapaaehtoisten kokemukset, ideat ja toiveet konkreettisiksi keinoiksi ryhmäytymisen, yhteisöllisyyden ja pitkäjänteisen sitoutumisen tukemiseen. Vinkkilista tarjoaa Nuorten turvatalolle käytännöllisen työkalun vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen, vapaaehtoisten osaamisen hyödyntämiseen ja yhteisön vahvistamiseen.
Opinnäytetyön tuotokset ja havainnot tarjoavat arvokasta tietoa myös laajemmin nuorisotyön ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Työ tarkastelee, miten yhteisöllisyys voi toimia voimavarana – sekä yksilön kokemuksessa että koko organisaation toiminnassa.
ABSTRACT
The aim of this thesis was to develop volunteer activities in crisis accommodation at Youth Shelter to strengthen community and support volunteer engagement. The study was motivated by the need to address staff challenges related to orientation resources, while also responding to volunteers’ desire for stronger community. Additionally, the work aimed to enhance volunteers’ sense of meaningfulness and participation within the shelter community.
The development work was conducted using participatory methods, including a Teams workshop, communal meal, and individual interviews. Volunteers reflected on and generated ideas for strengthening community and engagement in everyday activities. The theoretical framework was based on theories of volunteering, community, and social capital, examined from a community educator’s perspective.
Based on the findings, a guideline list was created, compiling volunteers’ experiences, ideas, and suggestions into practical ways to support group formation, community, and sustained engagement. The guideline provides Youth Shelter with tools to develop volunteer activities, utilize volunteers’ skills, and reinforce community connections.
The outputs and findings of the thesis also provide valuable information for the broader development of youth work and volunteer activities. The study examines how community can function as a resource – both in the individual experience and in the operations of the entire organization.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalon kriisimajoituksen vapaaehtoistoimintaa siten, että yhteisöllisyys vahvistuu ja toimintaan sitoutumista voidaan tukea. Taustalla oli tarve vastata työntekijöiden kokemiin perehdyttämisen resurssihaasteisiin kehittämällä yhteisöllisyyttä, jota myös osa vapaaehtoisista oli toivonut. Lisäksi tavoitteena oli lisätä vapaaehtoisten kokemaa merkityksellisyyttä ja osallisuutta osana turvataloyhteisöä.
Kehittämistyö toteutettiin osallistavin menetelmin: Teams-työpajan, yhteisöllisen ruokailun ja yksilöhaastattelujen avulla. Vapaaehtoiset pääsivät itse pohtimaan ja ideoimaan, miten yhteisöllisyyttä ja sitoutumista voitaisiin vahvistaa arjen toiminnassa. Työn teoreettinen viitekehys rakentui erityisesti vapaaehtoisuuden, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman teorioiden varaan, yhteisöpedagogin näkökulmasta tarkasteltuna.
Tulosten pohjalta jalostettiin vinkkilista, joka kokoaa vapaaehtoisten kokemukset, ideat ja toiveet konkreettisiksi keinoiksi ryhmäytymisen, yhteisöllisyyden ja pitkäjänteisen sitoutumisen tukemiseen. Vinkkilista tarjoaa Nuorten turvatalolle käytännöllisen työkalun vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen, vapaaehtoisten osaamisen hyödyntämiseen ja yhteisön vahvistamiseen.
Opinnäytetyön tuotokset ja havainnot tarjoavat arvokasta tietoa myös laajemmin nuorisotyön ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Työ tarkastelee, miten yhteisöllisyys voi toimia voimavarana – sekä yksilön kokemuksessa että koko organisaation toiminnassa.
ABSTRACT
The aim of this thesis was to develop volunteer activities in crisis accommodation at Youth Shelter to strengthen community and support volunteer engagement. The study was motivated by the need to address staff challenges related to orientation resources, while also responding to volunteers’ desire for stronger community. Additionally, the work aimed to enhance volunteers’ sense of meaningfulness and participation within the shelter community.
The development work was conducted using participatory methods, including a Teams workshop, communal meal, and individual interviews. Volunteers reflected on and generated ideas for strengthening community and engagement in everyday activities. The theoretical framework was based on theories of volunteering, community, and social capital, examined from a community educator’s perspective.
Based on the findings, a guideline list was created, compiling volunteers’ experiences, ideas, and suggestions into practical ways to support group formation, community, and sustained engagement. The guideline provides Youth Shelter with tools to develop volunteer activities, utilize volunteers’ skills, and reinforce community connections.
The outputs and findings of the thesis also provide valuable information for the broader development of youth work and volunteer activities. The study examines how community can function as a resource – both in the individual experience and in the operations of the entire organization.
