Negotiations in Policing : Why Does Active Listening Work?

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkastelee aktiivista kuuntelua ja analysoi sen toimivuutta poliisin taktisessa neuvottelussa sekä siihen vaikuttavia psykologisia ja kommunikatiivisia mekanismeja. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui kansainvälisistä, vertaisarvioiduista tutkimuksista, teoreettisista lähteistä sekä poliisin taktisen neuvottelun ammatti käytäntöihin liittyvistä julkaisuista.

Tutkitun kirjallisuuden perusteella aktiivinen kuuntelu osoittautuu keskeiseksi neuvottelutaidoksi, jonka tehokkuus perustuu yksilön perustavanlaatuiseen tarpeeseen tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Aktiivinen kuuntelu lisää luottamusta, vähentää puolustuskannalle asettumista, helpottaa tunteiden säätelyä ja muuttaa vuorovaikutuksen vastakkainasettelusta yhteistyöksi. Lisäksi aktiivinen kuuntelu mahdollistaa vaikutuksen puhujan käyttäytymiseen ja poistaa neuvottelutilanteesta suorien vaatimusten tai neuvojen antamisen näkökulman.

Poliisikontekstissa aktiivinen kuuntelu toimii keskeisenä neuvottelutaktiikkana ja de-eskalaation välineenä ja mahdollistaa kohdehenkilöön vaikuttamisen ilman voimakeinoja. Psykologiset tekijät, kuten empatiakyky, emotionaalinen älykkyys ja neuvottelijan oma stressinsäätelykyky näyttävät vaikuttavan onnistuneeseen aktiivisen kuuntelun käyttämiseen positiivisesti. Tekniikoiden kuten peilaamisen, parafrasoinnin ja tunteiden nimeämisen avulla neuvottelija voi rakentaa empaattisen ja turvallisen ilmapiirin, mikä voi mahdollistaa vastapuolen käytöksen muuttamisen. Tulokset tukevat laajasti käytettyjen neuvottelumallien teoreettisia periaatteita.

Tutkittu kirjallisuus osoittaa, että aktiivinen kuuntelu on kuuntelutekniikan lisäksi moniulotteinen prosessi, joka tarjoaa poliisille tieteellisesti perusteltuja toimintatapoja kriisitilanteiden ratkaisuun. Aktiivisen kuuntelun hallinta on suositeltavaa paitsi taktiseen neuvotteluun erikoistuneille, myös muille poliisin operatiivisissa tehtävissä toimiville.

This thesis examines the use of active listening and analyses the communicative and psychological mechanisms that underpin its effectiveness. The study was conducted as a descriptive literature review drawing on peer-reviewed international research, theoretical sources, and publications related to professional police negotiation practices.

Across the reviewed literature, active listening emerged as a fundamental skill whose effectiveness is rooted in the human need to be heard and understood. Active listening enhances trust, reduces defensiveness, facilitates emotional regulation, and shifts interaction from confrontation to collaboration. Additionally, active listening facilitates change in the speaker’s actions and removes the aspect of straight demands and giving advice in the negotiation context.

Within policing, active listening operates as a key technique in negotiations and as a tool of deescalation, allowing negotiators to influence the subjects without resorting to force. Psychological factors such as empathy, emotional intelligence, and the negotiator’s own capacity for stress regulation appear to enhance successful application of the active listening technique. Techniques such as mirroring, paraphrasing, and emotional labelling allow the negotiator to create an empathetic and psychologically safe environment that may enable behavioural change. The findings align with the theoretical foundations of widely used negotiation frameworks.

The review indicates that active listening as a listening technique is a multifaceted process that provides police officers with scientifically grounded methods for resolving critical situations peacefully. Learning the skill of active listening is therefore recommended not only for the negotiators but for all police personnel engaged in operational duties.