Kouluvalmentajien perehdytyksen kehittäminen: perehdyttämistä koskevan tietopaketin yhteiskehittäminen
Yli-Viikari, Enniveera (2025)
Yli-Viikari, Enniveera
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120934173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120934173
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin Helsingin kaupungilla työskentelevien kouluvalmentajien kokemuksia saamastaan perehdytyksestä. Helsingin kaupungilla työskentelevien kouluvalmentajien puhetiedossa liikkuu tietoa siitä, että kouluvalmentajien perehdytykseen kaivataan kehitystä. Puhetietoa tukevia tuloksia on saatu muun muassa kouluvalmentajatyötä koskevista opinnäytetöistä sekä valtakunnallisen, Sitouttavan kouluyhteisötyön hankkeen loppuarvioinnista.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisen perehdytyksen kouluvalmentajat ovat saaneet, millaista perehdytystä he kaipaavat työlleen sekä miten kouluvalmentajan saama perehdytys vaikuttaa työssä aloittamiseen. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita, joihin osallistui viisi kouluvalmentajaa.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi tietopaketti kouluvalmentajien perehdyttämisestä. Tietopakettia työstettiin työpajassa yhteiskehittämisen menetelmin perustuen haastatteluista saatuihin tuloksiin. Tietopaketti on kaksiosainen: sen ensimmäinen osa on tarkoitettu kouluvalmentajien esihenkilöille, ja toinen osa kouluvalmentajatyön koordinoinnista vastaaville tahoille. Työpajaan osallistui neljä kouluvalmentajaa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan ’’Helsingin kouluvalmentajatyön käsikirja’’ on käytössä osana kouluvalmentajien perehdytystä Helsingissä. Perehdytyksen koettiin kuitenkin olevan puutteellista, sillä kouluvalmentajatyön konkreettista sisältöä ei käyty perehdytyksessä läpi riittävästi tai ollenkaan. Kouluvalmentajien suhtautuminen perehdytykseen vaihteli. Osa kouluvalmentajista kertoi työskennelleensä itse entistä aktiivisemmin pyrkien perehdyttämään itse itseään, kun osa kertoi harkinneensa jopa irtisanoutumista.
Opinnäytetyön haastatteluiden ja työpajassa käydyn keskustelun perusteella ilmeni, että kouluvalmentajat arvostavat kollegiaalista tukea osana perehdytystä. Opinnäytetyön tulosten mukaan kouluvalmentajat kaipaavat esimerkiksi mentorointia rakenteelliseksi osaksi kouluvalmentajatyötä. Esihenkilöiltään kouluvalmentajat kaipaavat säännöllisiä tapaamisia ja sitä, että kouluilla pohditaan kouluvalmentajan työnkuvan sisältöä suhteessa koulun ja oppilaiden tarpeeseen.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisen perehdytyksen kouluvalmentajat ovat saaneet, millaista perehdytystä he kaipaavat työlleen sekä miten kouluvalmentajan saama perehdytys vaikuttaa työssä aloittamiseen. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita, joihin osallistui viisi kouluvalmentajaa.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi tietopaketti kouluvalmentajien perehdyttämisestä. Tietopakettia työstettiin työpajassa yhteiskehittämisen menetelmin perustuen haastatteluista saatuihin tuloksiin. Tietopaketti on kaksiosainen: sen ensimmäinen osa on tarkoitettu kouluvalmentajien esihenkilöille, ja toinen osa kouluvalmentajatyön koordinoinnista vastaaville tahoille. Työpajaan osallistui neljä kouluvalmentajaa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan ’’Helsingin kouluvalmentajatyön käsikirja’’ on käytössä osana kouluvalmentajien perehdytystä Helsingissä. Perehdytyksen koettiin kuitenkin olevan puutteellista, sillä kouluvalmentajatyön konkreettista sisältöä ei käyty perehdytyksessä läpi riittävästi tai ollenkaan. Kouluvalmentajien suhtautuminen perehdytykseen vaihteli. Osa kouluvalmentajista kertoi työskennelleensä itse entistä aktiivisemmin pyrkien perehdyttämään itse itseään, kun osa kertoi harkinneensa jopa irtisanoutumista.
Opinnäytetyön haastatteluiden ja työpajassa käydyn keskustelun perusteella ilmeni, että kouluvalmentajat arvostavat kollegiaalista tukea osana perehdytystä. Opinnäytetyön tulosten mukaan kouluvalmentajat kaipaavat esimerkiksi mentorointia rakenteelliseksi osaksi kouluvalmentajatyötä. Esihenkilöiltään kouluvalmentajat kaipaavat säännöllisiä tapaamisia ja sitä, että kouluilla pohditaan kouluvalmentajan työnkuvan sisältöä suhteessa koulun ja oppilaiden tarpeeseen.
