Nuorten osallisuuden vahvistaminen koulusta vapaa-ajalle : keinoja tavoittaa nuorisopalveluiden ulkopuolelle jäävät nuoret

Abstract

Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö tarkasteli koulunuorisotyön mahdollisuuksia osallistaa nuoria koulun arjesta vapaa-ajan nuorisopalveluihin Helsingissä. Työn tavoitteena oli selvittää keinoa tavoittaa nuoret, jotka eivät luonnostaan osallistu nuorisotoimintaan, ja vahvistaa heidän osallisuuttaan, toimijuuttaan sekä hyvinvointiaan. Työssä hyödynnettiin monimenetelmällistä ja osallistavaa lähestymistapaa: asiantuntijahaastatteluja, benchmarkingia, nuorten ideointityöpajoja ja Webropol- kyselyä, joiden avulla saatiin näkökulmia sekä nuorilta että ammattilaisilta. Tulokset korostivat pitkäjänteisen yhteistyön merkitystä koulun, kodin ja nuorisopalveluiden välillä. Nuorten osallisuus vahvistuu selkeän viestinnän, matalan kynnyksen osallistumis mahdollisuuksien, yhteisöllisen toiminnan ja konkreettisten kokemusten kautta. Koulunuorisotyö toimii keskeisenä linkkinä koulun ja vapaa-ajan palveluiden välillä, tavoittaen myös ne nuoret, jotka eivät muuten osallistu. Keskeinen tuotos, vuosikello, tukee yhteistyö suunnittelua ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä, vahvistaa nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä arjessa. Kehittämistyö osoittaa, että koulunuorisotyön rooli osallisuuden edistäjänä on merkittävä, ja että nuorten osallistumisen tukeminen vaatii suunnitelmallisuutta, joustavuutta ja nuorille suunnattua viestintää. Jatkokehittämisen tarpeiksi nousivat yhteistyörakenteiden vahvistaminen, nuorten osallistumisen monipuolistaminen sekä viestinnän suunnitelmallinen kehittäminen ja tiedonkulun ajantasaisuuden varmistaminen.

This bachelor`s thesis examined the potential of school youth work to engage young people in leisure-time youth services in Helsinki. The purpose was to identify effective strategies for engaging young people who do not typically participate in youth activities, strengthening their inclusion, agency, and well-being. The project employed a multi-method, participatory approach, including expert interviews, benchmarking, youth participation workshops, and an anonymous survey. These methods provided insights from both young people and professionals. The results emphasized the importance of long-term collaboration between schools, homes, and youth services. Youth participation will be reinforced through clear communication among stakeholders involved in youthwork, low-threshold opportunities for involvement, community-based activities, and tangible experiences. School youth work serves as a vital link between schools and leisure-time services, effectively engaging young people who might be excluded from youth-oriented activities. A key project output is the annual activity calendar, which supports collaborative planning and information sharing among multidisciplinary collaboration while strengthening youth participation and a sense of community in everyday school life. This study shows that school youth work plays a significant role in promoting inclusion and that supporting young people’s participation requires planning, flexibility, and youth-oriented communication. The identified needs for further development include strengthening collaborative structures, diversifying youth participation, and systematically improving communication and ensuring correct information timing.