Kansainvälisen henkilöstön integroinnin kehittäminen inkluusiopolun avulla korkeakoulukontekstissa

Abstract

Yhä moninaisemmilla ja kansainvälistyvillä työyhteisöillä on tärkeää olla syvä ja monitasoinen ymmärrys kansainvälisten työntekijöiden työpaikalle integroitumisesta ja sen käytännön toteutuksesta. Tässä opinnäytetyössä syvennyttiin inklusiivisuuden näkökulmiin erityisesti korkeakoulutuksen ja Helsingin yliopiston kontekstissa. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa oli tunnistettu tarve kehittää mahdollisuuksia yhdenvertaisempaan integraatioon.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tilauksesta, ja tavoitteena oli selvittää, miten kansainvälistä henkilöstöä integroidaan, sekä millaiset tekijät tukevat tai haittaavat inkluusiota työyhteisössä. Lisäksi tutkittiin, mihin aspekteihin organisaation ja työyhteisön tulisi kiinnittää erityistä huomiota kieli- ja kulttuuri-inkluusiossa.

Pääasiallisena lähestymistapana oli palvelumuotoilu, jossa painotettiin käyttäjäymmärrystä, visuaalisuutta, palvelupolkuajattelua sekä vuorovaikutteista yhteistyötä. Aineisto kerättiin haastatteluilla, benchmarkingilla ja osallistavalla työpajalla. Analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla: litteroitu aineisto teemoiteltiin osin aineisto-, osin teorialähtöisesti ja ymmärrystä syvennettiin roolipohjaisella tarkastelulla käyttämällä sidosryhmäkarttaa.

Työssä ehdotettiin inkluusiopolkua kansainvälisen henkilöstön integraation helpottamiseksi erityisesti tiedekuntatasolla. ThingLink-alustalle toteutettu polkukuvaus kokosi keskeiset huomioitavat tekijät työsuhteen elinkaaren vaiheisiin: rekrytointi, perehdytys, työssä pysyminen ja työsuhteen päättyminen. Polulla huomioitiin yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotaso.

Tulokset osoittivat, että kansainvälisen työntekijän osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukseen vaikuttavat esihenkilö, joustavan rinnakkaiskielisyyden käytännöt, kotimaisten kielten oppiminen, viralliset ja epäviralliset yhteisöt sekä monimuotoinen johtaminen ja oma aktiivisuus. Inkluusion tukemiseksi ehdotettiin kieli- ja kulttuuritietoisempaa rekrytointia ja perehdytyksen systematisointia, esihenkilön vastuiden kirkastamista ja vertaismentorointia sekä monikielisyyden vahvistamista. Keskeistä olisi yhteisöllisen toimintakulttuurin ja verkostoitumisen tukeminen, osallistumisen ja vaikuttamisen parempi mahdollistaminen. Lisäksi korostui olemassa olevien ohjeistusten jalkautus, sisäisen tiedonkulun parantaminen, palautteen hyödyntäminen työsuhteen eri vaiheissa sekä riittävien resurssien varmistaminen.

As workplaces become increasingly diverse and international, it is essential to develop a deep and multi-layered understanding of how international employees integrate into the work community and how this integration is practically implemented. This thesis explores perspectives on inclusivity, particularly within the context of higher education and the University of Helsinki. The Faculty of Educational Sciences has identified a need to develop more equitable opportunities for integration.

Commissioned by the Faculty of Educational Sciences at the University of Helsinki, this thesis examines how international staff are integrated and which factors support or hinder inclusion in the work community. In addition, it investigates which aspects organizations and work communities should prioritize in fostering language and cultural inclusion. The primary approach was service design, emphasizing user understanding, visual approaches, service journey thinking, and interactive collaboration. Data were collected through interviews, benchmarking, and a participatory workshop. The analysis was conducted using qualitative content analysis: the transcribed material was categorized into themes using a combination of data-driven and theory-driven approaches, and understanding was deepened through role-based analysis using a stakeholder map.

The thesis proposes an inclusion pathway to facilitate the integration of international staff, particularly at the faculty level. Presented via the ThingLink platform, the pathway highlights key considerations across the stages of the employment lifecycle: recruitment, onboarding, retention, and exit. It addresses individual, community, and organizational levels.

The results indicate that international employees’ sense of belonging and community is influenced by supervisors, flexible parallel language practices, learning Finnish or Swedish, formal and informal communities, inclusive leadership, and personal engagement. To support inclusion, the thesis recommends language- and culture-aware recruitment, systematizing onboarding, clarifying supervisors’ responsibilities, developing peer mentoring, and strengthening multilingual practices. Central elements include fostering a collaborative organizational culture and networking, enabling participation and influence, implementing existing guidelines, improving internal communication, utilizing feedback throughout the employment lifecycle, and ensuring adequate resources.