Ammattikielen merkitys työelämätulkkauksessa : kehittämisnäkökulmia Humanistiseen ammattikorkeakouluun
Viitanen, Pilvi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235501
Tiivistelmä
Työelämätulkkaus on keskeinen osa viittomakielisten työelämää ja tulkkauspalveluiden toimivuudella on siten suora vaikutus viittomakielisten työn tekemisen edellytyksiin. Opinnäytetyössä selvitettiin viittomakielisten lehtoreiden kokemuksia työelämätulkkauksesta Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Samalla kartoitettiin tulkkauksen käytäntöihin liittyviä kehittämistarpeita.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään kielen merkitystä työssä, niin työnteon välineenä, kuin yhteisöllisyyttä rakentavana tekijänä. Siinä huomioidaan myös ammattikielen merkitys ja oikean terminologian käyttö osana asiantuntijuutta.
Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella, jolla kerättiin sekä määrällistä että laadullista tietoa. Määrällistä tietoa kerättiin tulkattujen tilanteiden toteutumisesta ja tulkkauksen järjestämiseen liittyvän vastuun jakautumisesta. Avoimien kysymysten avulla selvitettiin tarkemmin tulkkausjärjestelyiden käytäntöjä ja niihin liittyviä kehitystoiveita.
Kyselyn tuloksissa havaittiin, että tulkkausta käytetään monipuolisesti erilaisissa tilanteissa. Nykyistä tulkkauksen järjestämiseen liittyvää käytäntöä ei koettu täysin toimivaksi. Tulkin tilaaminen jää käytännön syistäkin tulkkipäätöksen omaaville viittomakielisille lehtoreille ja tulkkien vaihtuvuus lisää tulkkauksen järjestämiseen liittyvää kuormitusta. Kehitysehdotuksissa nostettiin esiin hyödyt, joita vakituinen tulkkitiimi, tai tulkkikoordinaattori voisivat koko työyhteisölle tarjota. Tulkkauksen varma ja laadukas toteutuminen olisi tärkeää koko työyhteisön näkökulmasta.
Osana opinnäytetyötä laadittiin ehdotus Humakin käyttöön soveltuvasta sanastosta. Sen tavoitteena olisi tarjota keskeiset termit määritelmineen suomeksi sekä suomalaisella viittomakielellä.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään kielen merkitystä työssä, niin työnteon välineenä, kuin yhteisöllisyyttä rakentavana tekijänä. Siinä huomioidaan myös ammattikielen merkitys ja oikean terminologian käyttö osana asiantuntijuutta.
Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella, jolla kerättiin sekä määrällistä että laadullista tietoa. Määrällistä tietoa kerättiin tulkattujen tilanteiden toteutumisesta ja tulkkauksen järjestämiseen liittyvän vastuun jakautumisesta. Avoimien kysymysten avulla selvitettiin tarkemmin tulkkausjärjestelyiden käytäntöjä ja niihin liittyviä kehitystoiveita.
Kyselyn tuloksissa havaittiin, että tulkkausta käytetään monipuolisesti erilaisissa tilanteissa. Nykyistä tulkkauksen järjestämiseen liittyvää käytäntöä ei koettu täysin toimivaksi. Tulkin tilaaminen jää käytännön syistäkin tulkkipäätöksen omaaville viittomakielisille lehtoreille ja tulkkien vaihtuvuus lisää tulkkauksen järjestämiseen liittyvää kuormitusta. Kehitysehdotuksissa nostettiin esiin hyödyt, joita vakituinen tulkkitiimi, tai tulkkikoordinaattori voisivat koko työyhteisölle tarjota. Tulkkauksen varma ja laadukas toteutuminen olisi tärkeää koko työyhteisön näkökulmasta.
Osana opinnäytetyötä laadittiin ehdotus Humakin käyttöön soveltuvasta sanastosta. Sen tavoitteena olisi tarjota keskeiset termit määritelmineen suomeksi sekä suomalaisella viittomakielellä.