How to deal with failures : A Case Study of Aalto Design Factory PDP -course
Kujala, Jari-Pekka (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121636977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121636977
Tiivistelmä
My professional journey as an adventure educator began in 1997 when I was invited to join the Malmi Group Project within the special social work unit for “youth at-risk” at the City of Helsinki Social Services Office. The Malmi Group of Social Work provided me with a significant learning platform where I developed group work methods based on the tradition of Adventure Education. The development of my working methods has taken almost three decades, and it is time to see what Adventure education’s distant cousin, Design Education, looks like through the eyes of an adventurer.
This thesis examines how the teaching of Aalto University’s Product Development Project course is facilitated to meet the needs of groups of independent product designer. My goal is to produce learning materials for students that help them face the challenges of multidisciplinary learning groups and utilize the diversity of the group.
The research material I have collected is based on interviews with the staff and students of the institution, which are confirmed by observations, as well as reports and studies available from the institution.
The six learning tools I describe can be interpreted from both perspectives Adventure and Design. I use these interpretations to present two complementary aspects of Aalto Design Factory teaching and learning: systemic steering and the life world. I first frame students’ fields of experience into two domains, cognitive and affective. Then drawing on my professional experience, I break down the methods into three functional modes: self-oriented, other-oriented, and a third mode that represents both context and the integration of the first two. In the worlds of Design and Adventure Education, this “third” can be understood as the concept of “me in the world - world in me” as lived activity. The roles students adopt vary according to whether they engage from a professional or personal stance. Ammatillinen urani Seikkailukasvattajana alkoi vuonna 1997, kun minut kutsuttiin Malmi Ryhmä -nimiseen yksikköön Helsingin kaupungin Sosiaalitoimen nuorten erityissosiaalityöhön. Tämä sosiaalityön käytäntöä, tutkimusta ja kehittämistä tekevä ryhmä tarjosi minulle merkittävän oppimisalustan, jossa kehitin seikkailukasvatuksen perinteeseen perustuvia ryhmätyömenetelmiä. Työmenetelmieni kehittäminen on kestänyt kohta kolme vuosikymmentä ja on aikakin katsoa miltä Seikkailukasvatuksen kaukainen serkku Muotoilukasvatus näyttää seikkailijan silmin.
Tässä opinnäytetyössä tarkastelen, miten Aalto-yliopiston tuotekehityskurssin opetusta fasilitoidaan itsenäisten tuotesuunnittelijoiden ryhmien tarpeisiin. Tavoitteenani on tuottaa opiskelijoille oppimateriaalia, joka auttaa heitä kohtaamaan monialaisten oppimisryhmien haasteet ja hyödyntämään ryhmän monimuotoisuutta oppimisessaan.
Keräämäni tutkimusaineisto perustuu korkeakoulun henkilökunnan ja opiskelijoiden haastatteluihin, jotka on vahvistettu havainnoilla sekä korkeakoulusta saatavilla olevilla raporteilla ja tutkimuksilla.
Kuvailemiani kuutta oppimistyökalua voidaan tulkita sekä seikkailun että muotoilun näkökulmista. Käytän näitä tulkintoja esitelläkseni kahta toisiaan täydentävää näkökulmaa Aalto Design Factoryn opetuksen ja oppimisen systeemiseen ohjaamiseen sekä elämänmaailman tarpeisiin. Rajaan opiskelijoiden kokemuskentät kahteen alueeseen, kognitiiviseen ja affektiiviseen. Oman työkokemukseni pohjalta jaan menetelmät kolmeen toiminnalliseen tilaan: omaan reflektioon, toisen asemaan asettumiseen sekä ”kolmanteen”, joka edustaa sekä kontekstia että kahden ensimmäisen integraatiota. Haavaintoni on, että opiskelijoiden omaksumat roolit vaihtelevat sen mukaan, toimivatko he ammatillisesta vai henkilökohtaisesta näkökulmasta.
This thesis examines how the teaching of Aalto University’s Product Development Project course is facilitated to meet the needs of groups of independent product designer. My goal is to produce learning materials for students that help them face the challenges of multidisciplinary learning groups and utilize the diversity of the group.
The research material I have collected is based on interviews with the staff and students of the institution, which are confirmed by observations, as well as reports and studies available from the institution.
The six learning tools I describe can be interpreted from both perspectives Adventure and Design. I use these interpretations to present two complementary aspects of Aalto Design Factory teaching and learning: systemic steering and the life world. I first frame students’ fields of experience into two domains, cognitive and affective. Then drawing on my professional experience, I break down the methods into three functional modes: self-oriented, other-oriented, and a third mode that represents both context and the integration of the first two. In the worlds of Design and Adventure Education, this “third” can be understood as the concept of “me in the world - world in me” as lived activity. The roles students adopt vary according to whether they engage from a professional or personal stance.
Tässä opinnäytetyössä tarkastelen, miten Aalto-yliopiston tuotekehityskurssin opetusta fasilitoidaan itsenäisten tuotesuunnittelijoiden ryhmien tarpeisiin. Tavoitteenani on tuottaa opiskelijoille oppimateriaalia, joka auttaa heitä kohtaamaan monialaisten oppimisryhmien haasteet ja hyödyntämään ryhmän monimuotoisuutta oppimisessaan.
Keräämäni tutkimusaineisto perustuu korkeakoulun henkilökunnan ja opiskelijoiden haastatteluihin, jotka on vahvistettu havainnoilla sekä korkeakoulusta saatavilla olevilla raporteilla ja tutkimuksilla.
Kuvailemiani kuutta oppimistyökalua voidaan tulkita sekä seikkailun että muotoilun näkökulmista. Käytän näitä tulkintoja esitelläkseni kahta toisiaan täydentävää näkökulmaa Aalto Design Factoryn opetuksen ja oppimisen systeemiseen ohjaamiseen sekä elämänmaailman tarpeisiin. Rajaan opiskelijoiden kokemuskentät kahteen alueeseen, kognitiiviseen ja affektiiviseen. Oman työkokemukseni pohjalta jaan menetelmät kolmeen toiminnalliseen tilaan: omaan reflektioon, toisen asemaan asettumiseen sekä ”kolmanteen”, joka edustaa sekä kontekstia että kahden ensimmäisen integraatiota. Haavaintoni on, että opiskelijoiden omaksumat roolit vaihtelevat sen mukaan, toimivatko he ammatillisesta vai henkilökohtaisesta näkökulmasta.