Sosiaalinen media, digipelaaminen ja riippuvuus
Haasio, Ari; Nissinen, Kaija; Salminen-Tuomaala, Mari (2025)
Haasio, Ari
Nissinen, Kaija
Salminen-Tuomaala, Mari
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251217121070
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251217121070
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli eteläpohjalaisten nuorten aikuisten digipeliriippuvuuden ja sosiaalisen median riippuvuuksien sekä ilmiöiden terveysvaikutusten ja ravitsemusvaikutusten selvittäminen. Näkökulmana oli osallistujien oma käsitys pelaamisen ja sosiaalisen median käytön haitallisuudesta omassa elämässä. Tutkimuksessa haluttiin erityisesti kartoittaa vastaajien omia käsityksiä somen ja pelaamisen vaikutuksesta arkeen sekä terveyteen ja ravitsemukseen.
Aineistokerättiin Webropol-kyselyllä Facebookista sekä STEP-koulutuksen (Lapua) ja Etelä-Pohjanmaan Opiston opiskelijoilta. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 34 vastausta.
Tutkimukseen vastanneista henkilöistä vain yksi koki käyttävänsä liikaa sosiaalista mediaa ja pelaavansa liikaa. Vastauksissa tuli myös esiin se, että pelaaminen on tapa rentoutua ja unohtaa arjen murheet. 38 % koki sen lievittävän heidän yksinäisyyttään melko paljon ja 23 % erittäin paljon. Pelaamista pidettiin sosiaalisen median (esim. YouTube) selailua antoisampana ajanvietteenä. Omaa pelaamista osattiin myös kontrolloida.
Pelaamisen saatettiin kokea lisäävän ahdistuneisuutta ja turhau¬tumista. Haitallisena koettiin myös pelaaminen liian myöhään illalla. Harva koki jättävänsä aterioita väliin pelaamisen takia. Miltei kolmasosa myös koki syövänsä erittäin tai melko terveellisesti. Sen sijaan kola- ja energiajuomien kulutus oli verraten suurta. Pelaaminen koettiin useissa vastauksissa onnellisuutta ja hyvää oloa lisäävänä harrasteena. Pelaamista ei tulekaan siis käsittää negatii¬visena ilmiönä vaan kulttuurin muotona, kunhan se ei syrjäytä muita elämisen kannalta keskeisiä asioita.
Aineistokerättiin Webropol-kyselyllä Facebookista sekä STEP-koulutuksen (Lapua) ja Etelä-Pohjanmaan Opiston opiskelijoilta. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 34 vastausta.
Tutkimukseen vastanneista henkilöistä vain yksi koki käyttävänsä liikaa sosiaalista mediaa ja pelaavansa liikaa. Vastauksissa tuli myös esiin se, että pelaaminen on tapa rentoutua ja unohtaa arjen murheet. 38 % koki sen lievittävän heidän yksinäisyyttään melko paljon ja 23 % erittäin paljon. Pelaamista pidettiin sosiaalisen median (esim. YouTube) selailua antoisampana ajanvietteenä. Omaa pelaamista osattiin myös kontrolloida.
Pelaamisen saatettiin kokea lisäävän ahdistuneisuutta ja turhau¬tumista. Haitallisena koettiin myös pelaaminen liian myöhään illalla. Harva koki jättävänsä aterioita väliin pelaamisen takia. Miltei kolmasosa myös koki syövänsä erittäin tai melko terveellisesti. Sen sijaan kola- ja energiajuomien kulutus oli verraten suurta. Pelaaminen koettiin useissa vastauksissa onnellisuutta ja hyvää oloa lisäävänä harrasteena. Pelaamista ei tulekaan siis käsittää negatii¬visena ilmiönä vaan kulttuurin muotona, kunhan se ei syrjäytä muita elämisen kannalta keskeisiä asioita.
