Sananlaskujen tulkkaus : Millaisia ratkaisumalleja viittomakielentulkit käyttävät tulkatessaan sananlaskuja suomalaiselle viittomakielelle?
Lappeteläinen, Mari (2015)
Lappeteläinen, Mari
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505045840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505045840
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sananlaskujen tulkkausta suomalaiselle viittomakielelle. Tarkoituksenani oli selvittää, millaisia ratkaisumalleja viittomakielentulkit käyttävät tulkatessaan sananlaskuja suomalaiselle viittomakielelle, millaisia kielellisiä keinoja tulkit käyttävät, sekä millaiset tekijät vaikuttavat viittomakielentulkkien sananlaskujen tulkkaukseen. Opinnäytetyön tilaajana oli Tulkkipalvelut Sivupersoona Oy.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin simuloituja tulkkaustilanteita sekä puolistrukturoitua haastattelua. Lisäksi aineistot tallennettiin videotallenteelle. Simuloidut tulkkaustilanteet sekä haastattelut toteutettiin lokakuussa 2014.
Viittomakielentulkit kokevat sananlaskujen tulkkauksen haasteellisena niiden kulttuurisen- ja kielellisen merkityksensä vuoksi. Tulkkaustilanteessa sananlasku-puhe ilmenee yleensä yllättävänä tekijänä osana puhujan puheenvuoroa. Näissä tilanteissa tulkilla on käytössään erilaisia ratkaisumalleja sananlaskun tulkkaukseen. Opinnäytetyössäni käytän ratkaisumallien analysoinnin viitekehyksenä Rune Ingon (1990) neljää ratkaisumallia idiomin kääntämiseen.
Tutkimustuloksista selvisi, että viittomakielentulkit käyttävät kahta erilaista ratkaisumallia. Tulkki voi tulkata sananlaskun sananmukaisesti, eli suomen kielen mukaan, tai tulkata selittävällä normaali-ilmauksella jolloin tulkkauksessa tuodaan esille sananlaskun merkitys. Lisäksi tulkeilla on mahdollista käyttää erilaisia kielellisiä keinoja, joita ovat lainaus-merkkien käyttö, sananlaskuun viittaaminen viitto-mien keinoin sekä IKÄÄN KUIN- viittoman käyttö.
Tulkkien ajatuksia tuodaan esille määriteltäessä tekijöitä, jotka vaikuttavat sananlaskujen tulkkaukseen. Näitä tekijöitä ovat asiakas, hänen käyttämä kielensä sekä kielitaitonsa, tilanne ja sananlaskun konteksti. Lisäksi tulkkaukseen vaikuttavat tulkin psyykkiset tekijät. Tulkkausratkaisu riippuu aina päivästä, tilanteesta ja asiakkaasta.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin simuloituja tulkkaustilanteita sekä puolistrukturoitua haastattelua. Lisäksi aineistot tallennettiin videotallenteelle. Simuloidut tulkkaustilanteet sekä haastattelut toteutettiin lokakuussa 2014.
Viittomakielentulkit kokevat sananlaskujen tulkkauksen haasteellisena niiden kulttuurisen- ja kielellisen merkityksensä vuoksi. Tulkkaustilanteessa sananlasku-puhe ilmenee yleensä yllättävänä tekijänä osana puhujan puheenvuoroa. Näissä tilanteissa tulkilla on käytössään erilaisia ratkaisumalleja sananlaskun tulkkaukseen. Opinnäytetyössäni käytän ratkaisumallien analysoinnin viitekehyksenä Rune Ingon (1990) neljää ratkaisumallia idiomin kääntämiseen.
Tutkimustuloksista selvisi, että viittomakielentulkit käyttävät kahta erilaista ratkaisumallia. Tulkki voi tulkata sananlaskun sananmukaisesti, eli suomen kielen mukaan, tai tulkata selittävällä normaali-ilmauksella jolloin tulkkauksessa tuodaan esille sananlaskun merkitys. Lisäksi tulkeilla on mahdollista käyttää erilaisia kielellisiä keinoja, joita ovat lainaus-merkkien käyttö, sananlaskuun viittaaminen viitto-mien keinoin sekä IKÄÄN KUIN- viittoman käyttö.
Tulkkien ajatuksia tuodaan esille määriteltäessä tekijöitä, jotka vaikuttavat sananlaskujen tulkkaukseen. Näitä tekijöitä ovat asiakas, hänen käyttämä kielensä sekä kielitaitonsa, tilanne ja sananlaskun konteksti. Lisäksi tulkkaukseen vaikuttavat tulkin psyykkiset tekijät. Tulkkausratkaisu riippuu aina päivästä, tilanteesta ja asiakkaasta.