Kulttuuri- ja luovan alan korkeakouluyhteistyö Japaniin: Strategia kumppanuuksien aloittamiseksi Humakissa
Lindroos, Anzu (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121837956
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121837956
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tavoitteena oli luoda Humanistiselle ammattikorkeakoululle konkreettinen kansainvälinen kumppanuusstrategia korkeakouluyhteistyön käynnistämiseksi Japanin kanssa kulttuuri- ja luovilla aloilla. Taustalla esiteltiin Humakin strateginen Japani-kiinnostus sekä aiempaa yhteistyötä hidastaneita haasteita.
Tutkimus toteutettiin kehittämistyönä, jonka teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin korkeakouluyhteistyön ja TKI-toiminnan teorioita. Työssä selvitettiin Suomen ja Japanin korkeakoulujärjestelmien ideologiset erot sekä nykyinen liikkuvuustilanne. Kilpailevien ammattikorkeakoulujen strategioita analysoitiin benchmarking-menetelmällä toimivien käytäntöjen tunnistamiseksi.
Tutkimuksen empiirinen osuus oli tapaustutkimus. Aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluilla, dokumenttianalyysilla ja benchmarkingilla. Haastatteluissa käytettiin eliittiotantaa, ja tulokset analysoitiin teemoittelulla.
Analyysin tulokset tiivistettiin kolmeen teemaan: haasteet (kielimuuri ja kumppanin valinta), mahdollisuudet ja rahoitus. Rahoituksen osalta todettiin ulkoisten rahoituslähteiden olemassaolo hankkeiden käynnistämiseksi.
Tulosten perusteella laadittiin kattava kehitysehdotus. Siinä suositeltiin Humakia parantamaan näkyvyyttään ja siirtymään kohdennettuun kumppaninhakuun. Korkeakouluyhteistyön ehdotettiin alkavan rinnakkain opiskelijavaihtona ja TKI-hankkeina ulkoista hankerahoitusta hyödyntäen. Lisäksi korostettiin, että liikkuvuuden toteutuminen pääosin korkeakoulusopimusten kautta tekee sopimusten solmimisesta keskeisen osan yhteistyön vakiinnuttamista. Työn lopuksi todettiin, että työ loi vahvan strategisen perustan Humakin tulevalle toiminnalle Japanissa.
Japanin järjestelmien mittakaavaerojen ja kulttuuristen käytäntöjen suuren eroavuuden vuoksi perustavat erot tulee aktiivisesti hallita pitkäaikaisen yhteistyön varmistamiseksi.
Tutkimus toteutettiin kehittämistyönä, jonka teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin korkeakouluyhteistyön ja TKI-toiminnan teorioita. Työssä selvitettiin Suomen ja Japanin korkeakoulujärjestelmien ideologiset erot sekä nykyinen liikkuvuustilanne. Kilpailevien ammattikorkeakoulujen strategioita analysoitiin benchmarking-menetelmällä toimivien käytäntöjen tunnistamiseksi.
Tutkimuksen empiirinen osuus oli tapaustutkimus. Aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluilla, dokumenttianalyysilla ja benchmarkingilla. Haastatteluissa käytettiin eliittiotantaa, ja tulokset analysoitiin teemoittelulla.
Analyysin tulokset tiivistettiin kolmeen teemaan: haasteet (kielimuuri ja kumppanin valinta), mahdollisuudet ja rahoitus. Rahoituksen osalta todettiin ulkoisten rahoituslähteiden olemassaolo hankkeiden käynnistämiseksi.
Tulosten perusteella laadittiin kattava kehitysehdotus. Siinä suositeltiin Humakia parantamaan näkyvyyttään ja siirtymään kohdennettuun kumppaninhakuun. Korkeakouluyhteistyön ehdotettiin alkavan rinnakkain opiskelijavaihtona ja TKI-hankkeina ulkoista hankerahoitusta hyödyntäen. Lisäksi korostettiin, että liikkuvuuden toteutuminen pääosin korkeakoulusopimusten kautta tekee sopimusten solmimisesta keskeisen osan yhteistyön vakiinnuttamista. Työn lopuksi todettiin, että työ loi vahvan strategisen perustan Humakin tulevalle toiminnalle Japanissa.
Japanin järjestelmien mittakaavaerojen ja kulttuuristen käytäntöjen suuren eroavuuden vuoksi perustavat erot tulee aktiivisesti hallita pitkäaikaisen yhteistyön varmistamiseksi.