Yhdessä rakennettu hyvinvointi : itsearviointi osana yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän toiminnan kehittämistä ja arviointia

Abstract

Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö käsittelee itsearviointityökalun kehittämistä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian yhteisöllisten opiskeluhuoltoryhmien toiminnan dokumentoinnin, arvioinnin ja kehittämisen tueksi. Työn tavoitteena on yhtenäistää opiskeluhuoltoryhmien toimintaa, edistää vastuunjakoa eri toimijoiden kesken sekä vahvistaa pitkällä aikavälillä kouluyhteisön osallisuutta ja hyvinvointia. Työn tilaajana toimii Gradian Kuuntele, kohtaa, kysy ja arvosta -hanke.

Opinnäytetyössä on selvitetty, mitä yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän tulee toiminnassaan arvioida ja kuinka itsearviointilomakkeen kysymykset tulee muotoilla, jotta ne ohjaavat ryhmää jakamaan vastuuta ennaltaehkäisevän työn toteuttamisesta eri toimijoiden kesken. Lisäksi on selvitetty lomakkeen vahvuuksia ja heikkouksia käyttäjäryhmän näkökulmasta sekä pohdittu, miten nämä havainnot tulee huomioida itsearviointityöskentelyssä.

Kehittämistyö on toteutettu osallistavan yhteiskehittämisen periaatteilla. Toiminnallisissa työpajoissa kehitetyn työkalun toimivuutta on arvioitu pilotoimalla työkalua käyttäjäryhmissä sekä keräämällä palautetta anonyymin Webropol-kyselyn avulla. Tulokset on analysoitu kuvailevan analyysin sekä laadullisen ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.

Opinnäytetyön tuotoksina syntyi itsearviointilomake ja sitä selittävä Hyvän Hyryn elementit -käsikirja. Kehittämistyö osoitti, että yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän tulee arvioida toiminnassaan ryhmän monialaisuutta, kokoussisältöjen tavoitteellisuutta, kokousmäärän riittävyyttä, viestintää sekä lakisääteisten ja vaikuttaviksi todettujen sisältöjen huomioimista toimenpiteissä. Lisäksi havaittiin, että osallisuutta tukevan kysymyksenasettelun saavuttamiseksi lomakkeessa tulee tarkastella toimijoiden osallisuutta ryhmän kokoonpanossa, toimenpiteiden kohderyhminä sekä yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa toimijakohtaisesti.

Itsearviointilomakkeen vahvuuksia on, että se helpottaa vuoden aikana toteutettujen toimenpiteiden muistamista ja dokumentointia, ohjaa ryhmän keskustelua sekä antaa ideoita, kuinka osallistaa eri toimijoita. Heikkouksiksi koettiin lomakkeen täyttämisen hankaluus ryhmänä sekä työskentelyn hitaus. Työskentelyyn on varattava riittävästi aikaa ja ryhmän johtajan tehtävä on ohjata keskustelua, huolehtia aikataulusta ja varmistaa, että kaikki ryhmän jäsenet tulevat kuulluksi.