Pelastustoimen ja teollisuuslaitoksen välinen yhteistyösopimus pelastustoiminnan ensitoimenpiteiden suorittamisesta

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin teollisuuslaitosten yhteistyösopimusten määrää ja nykytilaa. Pelastustoimen kentällä yhteistyösopimuksia, josta tässä työssä käytetään myöhemmin nimitystä sammutussopimus, on Suomessa lukumääräisesti paljon, mutta teollisuuden kanssa tehtyjä sammutussopimuksia on vain vähän. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että monet teollisuuskohteet – kuten kemianteollisuus, energiantuotanto ja logistiikkakeskukset – muodostavat merkittäviä onnettomuusriskejä. Usein teollisuustoimijat luottavat omaan laitospalokuntaansa tai sisäisiin turvallisuusjärjestelyihin, mutta nämä eivät aina kata kaikkia pelastustoimen osa-alueita tai resursseja. Hyvinvointialueiden palvelutasopäätöksissä teollisuuskohteet tunnistetaan erityiskohteiksi, mutta sopimuksellinen yhteistyö pelastustoimen kanssa on hajanaista ja epäyhtenäistä. Sopimukset ovat usein monimutkaisia ja vaikeaselkoisia, mikä vaikeuttaa niiden käytännön soveltamista. Teollisuustoimijat eivät aina ymmärrä, mitä pelastustoimi tarjoaa ja mitä heiltä odotetaan. Sopimusten sisällöt vaihtelevat suuresti. Siihen vaikuttaa merkittävästi mitä sopimuksilla haetaan. Tehtävät ja vasteajat eivät ole yhdenmukaisia. Riskiperusteisuus ja toimintavalmius eivät aina näy selkeästi sopimusrakenteessa. Harjoitusten, auditointien ja yhteistoiminnan ehdot puuttuvat tai ovat epäselviä. Työssä esitettiin kaksi kehittämisehdotusta. Ensimmäinen koski nimikeasian muutosta. Tehdaspalokunta ja laitospalokunta käsitteiden selkeä jaottelu antaisi yleisesti ja varsinkin pelastustoiminnan saralla työskenteleville selkeän kuvan organisaatioista, jonka kanssa työskennellään. Toimintakyky ja muu pelastustoiminnan osaaminen osataan tällöin arvioida oikeanlaiseksi. Toinen kehittämisehdotus koskee valmista sopimuspohjaa. Tällöin sopimuksien teossa ei tulisi epäselvyyksiä kummankaan puolelta. Tällä myös varmistettaisiin, että sopimuksien tekovaiheessa kaikki huomioitavat asiat tulisi läpikäytyä. Tämän seurauksena sopimuksien molemminpuolisten ehtojen täyttäminen olisi selkeää.