Muistisairaiden ajatuksia puheentunnistuksesta : ”Ymmärtää kaiken -- ainakin melkee”
Hyvärinen, Ruska (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601151335
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601151335
Tiivistelmä
Suomessa väestön ikääntyminen on lisääntymässä, ja tämän vuoksi muistisairautta sairastavien henkilöiden määrä nousee. Väestön ikääntymisen rinnalla työikäisten muistisairauksien määrässä on huomattu kasvua. Muistisairauksiin liittyy erilaisia kielellisiä vaikeuksia, joihin on tärkeää löytää erilaisia kommunikointia tukevia menetelmiä. Digitalisaation lisääntyessä tarkastellaan, soveltuuko tekoäly osaksi näitä menetelmiä.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen ja sen tilaajana toimi Muistiliitto ry:n Omin sanoin -hanke. Hankkeen tarkoituksena on tehdä kommunikointia tukevia materiaaleja, jotka tukevat muistisairaita henkilöitä sekä heidän läheisiänsä.
Opinnäytetyössä esitellään yleisimpien muistisairauksien tyypillisiä kielellisiä piirteitä ja puheentunnistuksen toimintaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia ajatuksia muistisairailla henkilöillä on puheentunnistukseen liittyen ja soveltuuko puheentunnistus heidän kommunikointinsa tukikeinoksi. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä eli haastattelua ja havainnointia. Aineistonhankinta tapahtui Muistiluotsissa, jossa käy muististansa huolissaan olevia henkilöitä, muistisairaita ihmisiä sekä heidän läheisiänsä.
Opinnäytetyössä käytettiin sisällönanalyysia ja se kohdistui ryhmähaastatteluun sekä havainnointiin.
Puheentunnistus ei toimi vielä sujuvasti suomen kielellä. Ryhmäkoko ja tilanteen luonne vaikuttavat puheentunnistuksen käytettävyyteen. The ageing in Finland’s population is increasing, and this affect increasingly to the amount of people with memory diseases. Among the ageing of the Finland’s population, it has been registered that the amount of working-age people’s memory diseases is also on the increase. Different linguistic difficulties pertain to people with memory diseases. In which it is important to find augmentative and alternative communication methods.
In the time of digitalization’s increase artificial intelligence can be examined as one of the possible parts of the augmentative and alternative communication methods. This thesis is exploratory and the Commissioner is Muistiliitto ry’s Omin sanoin project. The project’s objective is to create material which supports people with memory diseases and their close relatives.
This thesis introduces the linguistic traits of the most common memory diseases as well as how speech recognition functions.
The objective of this thesis is to collect information on what kind of thoughts people with memory diseases have on speech recognition. The other objective of this thesis was to gather information if speech recognition is suitable communication method for people with memory diseases.
This thesis uses the methods of qualitive research. The methods are interviewing and observing. The data were collected in Muistiluotsi where people worried about their memory, people with memory diseases and their close relatives can go. The data were analysed using content analysis. The findings indicate that speech recognition does not work fluently in Finnish. The group size and the nature of the situation affects the usability of speech recog nition.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen ja sen tilaajana toimi Muistiliitto ry:n Omin sanoin -hanke. Hankkeen tarkoituksena on tehdä kommunikointia tukevia materiaaleja, jotka tukevat muistisairaita henkilöitä sekä heidän läheisiänsä.
Opinnäytetyössä esitellään yleisimpien muistisairauksien tyypillisiä kielellisiä piirteitä ja puheentunnistuksen toimintaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia ajatuksia muistisairailla henkilöillä on puheentunnistukseen liittyen ja soveltuuko puheentunnistus heidän kommunikointinsa tukikeinoksi. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä eli haastattelua ja havainnointia. Aineistonhankinta tapahtui Muistiluotsissa, jossa käy muististansa huolissaan olevia henkilöitä, muistisairaita ihmisiä sekä heidän läheisiänsä.
Opinnäytetyössä käytettiin sisällönanalyysia ja se kohdistui ryhmähaastatteluun sekä havainnointiin.
Puheentunnistus ei toimi vielä sujuvasti suomen kielellä. Ryhmäkoko ja tilanteen luonne vaikuttavat puheentunnistuksen käytettävyyteen.
In the time of digitalization’s increase artificial intelligence can be examined as one of the possible parts of the augmentative and alternative communication methods. This thesis is exploratory and the Commissioner is Muistiliitto ry’s Omin sanoin project. The project’s objective is to create material which supports people with memory diseases and their close relatives.
This thesis introduces the linguistic traits of the most common memory diseases as well as how speech recognition functions.
The objective of this thesis is to collect information on what kind of thoughts people with memory diseases have on speech recognition. The other objective of this thesis was to gather information if speech recognition is suitable communication method for people with memory diseases.
This thesis uses the methods of qualitive research. The methods are interviewing and observing. The data were collected in Muistiluotsi where people worried about their memory, people with memory diseases and their close relatives can go. The data were analysed using content analysis. The findings indicate that speech recognition does not work fluently in Finnish. The group size and the nature of the situation affects the usability of speech recog nition.