Havaintoja työmotivaation johtamisesta poliisin valvonta- ja hälytystyössä
Lähteenmäki, Toni (2026)
Lähteenmäki, Toni
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601231718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601231718
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yksilön motivaatioon vaikuttavien tarpeiden toteutuminen poliisin valvonta- ja hälytystyössä sekä miten esimiehet huomioivat ja tukevat näitä tarpeita johtamistyössään. Tutkimuksessa tarkasteltiin työntekijöiden ja esimiesten kokemuksia motivaatiosta, motivaation johtamisesta sekä siihen liittyvästä osaamisesta ja kehittämistarpeista.
Tutkimus rajautui Oulun poliisilaitoksen pohjoisen kenttäjohtoalueen valvonta- ja hälytystyötä tekeviin työntekijöihin ja heidän esimiehiinsä. Tutkimus toteutettiin monimetodisella lähestymistavalla yhdistäen narratiivinen kirjallisuuskatsaus ja laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2025 kuuden henkilön teemahaastatteluina ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu keskeisiin motivaatioteorioihin, kuten Maslown tarvehierarkiaan ja Herzbergin kaksifaktoriteoriaan. Tulosten mukaan motivaatioon vaikuttavat tarpeet ilmenivät kaikilla tarvehierarkian tasoilla, mutta niiden merkitys vaihteli yksilöllisesti. Erityisesti sosiaaliset tarpeet, arvostus ja itsensä toteuttaminen nousivat keskeisiksi työmotivaatiota selittäviksi tekijöiksi.
Työntekijät kokivat työmotivaationsa pääosin kohtalaiseksi tai hyväksi, ja itse perustyö nähtiin merkittävänä motivaatiotekijänä. Työmotivaatiota heikensivät resurssipula, rutiininomaisuus, rajalliset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, koettu epätasa-arvo sekä vähäinen vuorovaikutus esimiesten kanssa. Esimiestyössä havaittiin osaamista motivaation tukemisessa, mutta myös kehittämistarpeita erityisesti yksilöllisessä kohtaamisessa, palautteen antamisessa ja avoimessa vuorovaikutuksessa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että motivoiva johtamistapa on keskeinen tekijä työntekijöiden työtyytyväisyydessä ja motivaation ylläpitämisessä, vaikka tieto motivaatiotarpeista ei aina konkretisoidu käytännön johtamistyössä. Tutkimus tarjoaa hyödyllistä tietoa poliisin esimiestyön kehittämiseen. The objective of the thesis was to examine the fulfillment of individual motivational needs in public order and security policing and how supervisors recognize and support these needs in their leadership practices, based on employees’ and supervisors’ experiences of motivation and its management.
The study focused on employees engaged in public order and security work and their supervisors in the Northern Public Order and Security Unit of the Oulu Police Department. A multi method approach combined a narrative literature review and qualitative research, with empirical data collected in spring 2025 through thematic interviews with six participants and analyzed using data-driven content analysis.
The theoretical framework was based on key motivation theories, including Maslow’s hierarchy of needs and Herzberg’s two-factor theory, with motivational needs identified at all levels of the hierarchy, particularly social needs, esteem, and self-actualization.
Employees generally perceived their work motivation as moderate or good, with core police work as a key motivator, while motivation was weakened by resource shortages, routine work, limited influence, perceived inequality, and limited interaction with supervisors. Supervisory work showed both strengths and development needs, especially in individualized encounters, feedback, and open interaction.
The study concludes that motivating leadership is central to job satisfaction and sustaining motivation, although awareness of motivational needs does not always translate into practical leadership, and provides insights for developing police supervisory work.
Tutkimus rajautui Oulun poliisilaitoksen pohjoisen kenttäjohtoalueen valvonta- ja hälytystyötä tekeviin työntekijöihin ja heidän esimiehiinsä. Tutkimus toteutettiin monimetodisella lähestymistavalla yhdistäen narratiivinen kirjallisuuskatsaus ja laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2025 kuuden henkilön teemahaastatteluina ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu keskeisiin motivaatioteorioihin, kuten Maslown tarvehierarkiaan ja Herzbergin kaksifaktoriteoriaan. Tulosten mukaan motivaatioon vaikuttavat tarpeet ilmenivät kaikilla tarvehierarkian tasoilla, mutta niiden merkitys vaihteli yksilöllisesti. Erityisesti sosiaaliset tarpeet, arvostus ja itsensä toteuttaminen nousivat keskeisiksi työmotivaatiota selittäviksi tekijöiksi.
Työntekijät kokivat työmotivaationsa pääosin kohtalaiseksi tai hyväksi, ja itse perustyö nähtiin merkittävänä motivaatiotekijänä. Työmotivaatiota heikensivät resurssipula, rutiininomaisuus, rajalliset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, koettu epätasa-arvo sekä vähäinen vuorovaikutus esimiesten kanssa. Esimiestyössä havaittiin osaamista motivaation tukemisessa, mutta myös kehittämistarpeita erityisesti yksilöllisessä kohtaamisessa, palautteen antamisessa ja avoimessa vuorovaikutuksessa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että motivoiva johtamistapa on keskeinen tekijä työntekijöiden työtyytyväisyydessä ja motivaation ylläpitämisessä, vaikka tieto motivaatiotarpeista ei aina konkretisoidu käytännön johtamistyössä. Tutkimus tarjoaa hyödyllistä tietoa poliisin esimiestyön kehittämiseen.
The study focused on employees engaged in public order and security work and their supervisors in the Northern Public Order and Security Unit of the Oulu Police Department. A multi method approach combined a narrative literature review and qualitative research, with empirical data collected in spring 2025 through thematic interviews with six participants and analyzed using data-driven content analysis.
The theoretical framework was based on key motivation theories, including Maslow’s hierarchy of needs and Herzberg’s two-factor theory, with motivational needs identified at all levels of the hierarchy, particularly social needs, esteem, and self-actualization.
Employees generally perceived their work motivation as moderate or good, with core police work as a key motivator, while motivation was weakened by resource shortages, routine work, limited influence, perceived inequality, and limited interaction with supervisors. Supervisory work showed both strengths and development needs, especially in individualized encounters, feedback, and open interaction.
The study concludes that motivating leadership is central to job satisfaction and sustaining motivation, although awareness of motivational needs does not always translate into practical leadership, and provides insights for developing police supervisory work.
