Sian lihantarkastuksen kehittäminen Suomessa
Kallio, Karri; Kumpulainen, Juuso; Alarinta, Jarmo (2026)
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021012193
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021012193
Tiivistelmä
Tässä selvityksessä on tarkasteltu sian post mortem -lihantarkastuksen kehittämistä Suomessa painottaen tarkastusprosessien tehokkuutta, yhdenmukaisuutta ja riskiperusteisuutta nykyisen sääntelykehyksen puitteissa. Tarkastelun perusteella lihantarkastuksen keskeiset kehittämismahdollisuudet liittyvät ensisijaisesti toimintamalleihin, työnjakoon ja ohjeistuksen puutteelliseen yhdenmukaisuuteen.
Nykyinen lihantarkastusprosessi on monivaiheinen ja työvoimavaltainen, ja siihen sisältyy päällekkäisiä tarkastusvaiheita, sivuraiteiden kuormitusta sekä merkittävää vaihtelua hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen (myöhemmin laitos) välillä. Nämä tekijät heikentävät lihantarkastustoiminnan sujuvuutta ja lisäävät kustannuksia ilman vastaavaa lisäarvoa elintarviketurvallisuuden näkökulmasta.
Selvityksen keskeinen ratkaisu on tehostettu lihantarkastusmalli, jossa tarkastustoiminnan tehokkuutta parannetaan kehittämällä prosesseja, työnjakoa ja ohjeistusta siten, että tarkastuksen laajuus ja menetelmät kohdennetaan havaittuihin riskeihin ja poikkeamiin perustuen. Mallissa tarkastustoimenpiteitä kevennetään matalan riskin tilanteissa ja kohdennetaan tehokkaammin tilanteisiin, joissa riski elintarviketurvallisuudelle, eläinten terveydelle tai hyvinvoinnille on suurempi. Tehostettu malli esitetään otettavaksi käyttöön valtakunnallisesti, ja käyttöönottoa tuetaan rajatulla pilotoinnilla, jonka tavoitteena on varmistaa käytännön toteutus, resursointi ja linjaratkaisujen toimivuus.
Visuaalinen lihantarkastus on EU-lainsäädännön mukainen pitkän aikavälin kehityssuunta, mutta sen täysimääräinen käyttöönotto ei ole vielä kaikissa laitoksissa mahdollista vientivaatimusten vuoksi. Tämän vuoksi selvityksessä esitetään kahden erillisen toimintamallin ratkaisua, jossa tehostetulla lihantarkastusmallilla pyritään turvaamaan lyhyen aikavälin kilpailukyky. Visuaalisella lihantarkastusmallilla pyritään siihen, että Suomi saavuttaa muiden (vertailtujen) EU-maiden lihantarkastuksen tehokkuuden.
Vaiheistettu toimeenpanosuunnitelma mahdollistaa hallitun etenemisen, jossa tehostettu lihantarkastusmalli vakiinnutetaan kaikissa laitoksissa ja samalla luodaan edellytykset visuaalisen lihantarkastuksen laajemmalle käyttöönotolle Suomessa. Muutoksen onnistuminen edellyttää kansallisesti yhtenäistä ohjeistusta sekä avointa ja ennakoivaa muutosjohtamista.
Nykyinen lihantarkastusprosessi on monivaiheinen ja työvoimavaltainen, ja siihen sisältyy päällekkäisiä tarkastusvaiheita, sivuraiteiden kuormitusta sekä merkittävää vaihtelua hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen (myöhemmin laitos) välillä. Nämä tekijät heikentävät lihantarkastustoiminnan sujuvuutta ja lisäävät kustannuksia ilman vastaavaa lisäarvoa elintarviketurvallisuuden näkökulmasta.
Selvityksen keskeinen ratkaisu on tehostettu lihantarkastusmalli, jossa tarkastustoiminnan tehokkuutta parannetaan kehittämällä prosesseja, työnjakoa ja ohjeistusta siten, että tarkastuksen laajuus ja menetelmät kohdennetaan havaittuihin riskeihin ja poikkeamiin perustuen. Mallissa tarkastustoimenpiteitä kevennetään matalan riskin tilanteissa ja kohdennetaan tehokkaammin tilanteisiin, joissa riski elintarviketurvallisuudelle, eläinten terveydelle tai hyvinvoinnille on suurempi. Tehostettu malli esitetään otettavaksi käyttöön valtakunnallisesti, ja käyttöönottoa tuetaan rajatulla pilotoinnilla, jonka tavoitteena on varmistaa käytännön toteutus, resursointi ja linjaratkaisujen toimivuus.
Visuaalinen lihantarkastus on EU-lainsäädännön mukainen pitkän aikavälin kehityssuunta, mutta sen täysimääräinen käyttöönotto ei ole vielä kaikissa laitoksissa mahdollista vientivaatimusten vuoksi. Tämän vuoksi selvityksessä esitetään kahden erillisen toimintamallin ratkaisua, jossa tehostetulla lihantarkastusmallilla pyritään turvaamaan lyhyen aikavälin kilpailukyky. Visuaalisella lihantarkastusmallilla pyritään siihen, että Suomi saavuttaa muiden (vertailtujen) EU-maiden lihantarkastuksen tehokkuuden.
Vaiheistettu toimeenpanosuunnitelma mahdollistaa hallitun etenemisen, jossa tehostettu lihantarkastusmalli vakiinnutetaan kaikissa laitoksissa ja samalla luodaan edellytykset visuaalisen lihantarkastuksen laajemmalle käyttöönotolle Suomessa. Muutoksen onnistuminen edellyttää kansallisesti yhtenäistä ohjeistusta sekä avointa ja ennakoivaa muutosjohtamista.