CBRNE-Leviämisennusteiden ja leviämismallinnusten kehittäminen pelastustoimessa
Yrjölä, Jarkko (2026)
Yrjölä, Jarkko
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602142926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602142926
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan CBRNE-tilanteiden leviämisennusteiden ja -mallinnusten nykytilaa sekä niiden kehittämistarpeita suomalaisessa pelastustoimessa. Työn lähtökohtana on havainto siitä, että CBRNE-tilanteet ovat monimutkaisia, nopeasti kehittyviä ja vaikutuksiltaan laaja-alaisia, minkä vuoksi pelastustoimen päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa ja ajantasaista tilannekuvaa. Leviämisennusteet ja -mallinnukset voivat tukea tätä päätöksentekoa erityisesti tilanteen alkuvaiheessa, jolloin käytettävissä oleva tieto on usein puutteellista.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä oli sisäministeriön ohjaama pelastustoimen CBRNE-asiantuntijaryhmä. Kysely lähetettiin 35 asiantuntijalle, joista 13 vastasi. Aineisto analysoitiin laadullisesti teemoittelemalla vastaajien kokemuksia ja näkemyksiä leviämismallinnusten käytettävyydestä, hyödyistä, haasteista, koulutustarpeista sekä tulevaisuuden kehittämissuunnista. Tutkimuksen tavoitteena ei ollut tilastollinen yleistettävyys, vaan asiantuntijalähtöisen ja käytännön toimintaan perustuvan tiedon tuottaminen.
Tulosten perusteella leviämisennusteiden ja -mallinnusten teoreettinen hyötypotentiaali tunnistetaan pelastustoimessa laajasti, mutta niiden käyttö todellisissa hälytystehtävissä on toistaiseksi vähäistä. Nykyiset ohjelmistot koetaan usein hankalakäyttöisiksi, epävarmoiksi ja huonosti operatiiviseen toimintaan soveltuviksi. Mallinnusten käyttö painottuu harjoituksiin, joissa ne tukevat leviämissuunnan ja vaara-alueiden hahmottamista, mutta päätöksenteossa niiden rooli jää pääosin suuntaa-antavaksi. Koulutuksen todettiin olevan hajanaista ja osin vanhentunutta, minkä vuoksi osaaminen ei säily harvoin toistuvissa CBRNE-tilanteissa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että leviämismallinnusten kehittäminen edellyttää nykyistä käyttäjäystävällisempiä ja toimintavarmempia ohjelmistoja, selkeää työnjakoa mallinnusten tuottamisessa sekä säännöllistä, roolipohjaista koulutusta. Mallinnusten tulisi integroitua saumattomasti pelastustoimen johtamisjärjestelmiin ja tukea päätöksentekoa osana laajempaa tilannekuvaa. Näin leviämisennusteet voivat tulevaisuudessa muodostua aidoksi ja luotettavaksi työkaluksi CBRNE-tilanteiden hallinnassa ja väestön suojaamisessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä oli sisäministeriön ohjaama pelastustoimen CBRNE-asiantuntijaryhmä. Kysely lähetettiin 35 asiantuntijalle, joista 13 vastasi. Aineisto analysoitiin laadullisesti teemoittelemalla vastaajien kokemuksia ja näkemyksiä leviämismallinnusten käytettävyydestä, hyödyistä, haasteista, koulutustarpeista sekä tulevaisuuden kehittämissuunnista. Tutkimuksen tavoitteena ei ollut tilastollinen yleistettävyys, vaan asiantuntijalähtöisen ja käytännön toimintaan perustuvan tiedon tuottaminen.
Tulosten perusteella leviämisennusteiden ja -mallinnusten teoreettinen hyötypotentiaali tunnistetaan pelastustoimessa laajasti, mutta niiden käyttö todellisissa hälytystehtävissä on toistaiseksi vähäistä. Nykyiset ohjelmistot koetaan usein hankalakäyttöisiksi, epävarmoiksi ja huonosti operatiiviseen toimintaan soveltuviksi. Mallinnusten käyttö painottuu harjoituksiin, joissa ne tukevat leviämissuunnan ja vaara-alueiden hahmottamista, mutta päätöksenteossa niiden rooli jää pääosin suuntaa-antavaksi. Koulutuksen todettiin olevan hajanaista ja osin vanhentunutta, minkä vuoksi osaaminen ei säily harvoin toistuvissa CBRNE-tilanteissa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että leviämismallinnusten kehittäminen edellyttää nykyistä käyttäjäystävällisempiä ja toimintavarmempia ohjelmistoja, selkeää työnjakoa mallinnusten tuottamisessa sekä säännöllistä, roolipohjaista koulutusta. Mallinnusten tulisi integroitua saumattomasti pelastustoimen johtamisjärjestelmiin ja tukea päätöksentekoa osana laajempaa tilannekuvaa. Näin leviämisennusteet voivat tulevaisuudessa muodostua aidoksi ja luotettavaksi työkaluksi CBRNE-tilanteiden hallinnassa ja väestön suojaamisessa.
