Epäillyn oikeudet ja hyödyntämiskielto : Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja
Moilanen, Jaakko; Parmala, Matias (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602203234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602203234
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee epäillyn esitutkinnan aikana esitutkintaviranomaiselle antamien lausumien määräämistä hyödyntämiskieltoon. Hyödyntämiskielto tarkoittaa sitä, että todistuskappale jätetään kokonaan hyödyntämättä oikeudenkäynnissä. Työn tavoitteena on koota poliisien ja muiden esitutkintaa tekevien virkamiesten tueksi tietoa siitä, millaiset menettelyvirheet saatavat johtaa siihen, että esitutkinnassa epäiltyä kuulemalla hankittu näyttö määrätään hyödyntämiskieltoon.
Työ on toteutettu laadullisin menetelmin, tarkemmin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa aineistona on käytetty korkeimman oikeuden päätöksiä sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja.
Teoriaosuudessa on kolme osa-aluetta: ensin kuvataan oikeuslähdeoppi, jossa ilmenee myös korkeimman oikeuden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten rooli suomalaisessa oikeuslähdeopissa. Toiseksi kuvataan Euroopan ihmisoikeussopimus, jonka yhteydessä kuvataan myös epäillyn oikeudet siten, kuin ne ihmisoikeussopimuksessa ilmenevät. Kolmanneksi kuvataan suomalainen rikosprosessi yleisesti ja erityisesti se, miten hyödyntämiskielto on määritelty suomen kansallisessa lainsäädännössä.
Teoriaosuuden jälkeen siirrytään sisällönanalyysiin, jossa tarkastellaan korkeimman oikeuden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä, jotka liittyvät hyödyntämiskieltoon. Päätöksistä kootaan keskeiset esitutkintaviranomaisen toimintaan ja hyödyntämiskieltoon liittyvät seikat.
Lopuksi työssä kuvataan tutkimuksen tulokset. Ennakkopäätösten perusteella merkityksellisin seikka epäillyn oikeuksien toteutumista ja mahdollista hyödyntämiskiellon asettamista arvioidessa on se, ovatko epäillyn oikeudet toteutuneet tosiasiallisesti: onko epäilty ymmärtänyt oikeutensa ja kyennyt käyttämään niitä?
Työ on toteutettu laadullisin menetelmin, tarkemmin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa aineistona on käytetty korkeimman oikeuden päätöksiä sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja.
Teoriaosuudessa on kolme osa-aluetta: ensin kuvataan oikeuslähdeoppi, jossa ilmenee myös korkeimman oikeuden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten rooli suomalaisessa oikeuslähdeopissa. Toiseksi kuvataan Euroopan ihmisoikeussopimus, jonka yhteydessä kuvataan myös epäillyn oikeudet siten, kuin ne ihmisoikeussopimuksessa ilmenevät. Kolmanneksi kuvataan suomalainen rikosprosessi yleisesti ja erityisesti se, miten hyödyntämiskielto on määritelty suomen kansallisessa lainsäädännössä.
Teoriaosuuden jälkeen siirrytään sisällönanalyysiin, jossa tarkastellaan korkeimman oikeuden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä, jotka liittyvät hyödyntämiskieltoon. Päätöksistä kootaan keskeiset esitutkintaviranomaisen toimintaan ja hyödyntämiskieltoon liittyvät seikat.
Lopuksi työssä kuvataan tutkimuksen tulokset. Ennakkopäätösten perusteella merkityksellisin seikka epäillyn oikeuksien toteutumista ja mahdollista hyödyntämiskiellon asettamista arvioidessa on se, ovatko epäillyn oikeudet toteutuneet tosiasiallisesti: onko epäilty ymmärtänyt oikeutensa ja kyennyt käyttämään niitä?