Suomessa metsästykseen soveltuvat ampuma-aseet ja muut pyyntivälineet : mitä ne ovat ja mitä niillä voi lainsäädännön mukaan metsästää

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on koota ajantasainen, selkeä ja helppolukuinen kokonaisuus Suomessa metsästykseen käytettävistä ampuma-aseista ja muista pyyntivälineistä ja siitä, mitä lainsäädäntö säätelee niiden käytöstä. Työssä käydään läpi sallittujen eri pyyntivälineiden vaatimukset ja rajoitukset ja se, mille eläimille ne soveltuvat.

Metsästys on kokonaisuudessaan Suomessa tarkasti säänneltyä toimintaa ja sitä koskeva lainsäädäntö koostuu useasta laista ja asetuksesta, joissa on paljon viittauksia toisiin lakeihin ja asetuksiin. Metsästyksen ja sen lainsäädännön keskiössä on riistakantojen kestävä käyttö, eläinten hyvinvointi ja turvallisuus. Metsästyksessä käytettävien pyyntivälineiden valinnalla ja niiden oikeanlaisella käytöllä on keskeinen merkitys laillisessa ja turvallisessa metsästyksessä.

Opinnäytetyössä tarkastellaan aluksi metsästyksen yleisiä vaatimuksia ja eettisiä periaatteita, minkä jälkeen käydään läpi, mitä milläkin pyyntivälineellä voi lainsäädännön mukaan metsästää. Tämä työ tarjoaa lukijalle hyvän mahdollisuuden perehtyä aiheeseen ilman aiempaa tietoa tai kokemusta asiasta, sillä siihen on koottu aiheeseen liittyen kaikki olennainen lainsäädäntö järjestelmällisesti ja lukijaystävällisesti.

Suomessa metsästyksessä käytettäviä ampuma-aseita ovat haulikot, kiväärit, pienoiskiväärit ja yhdistelmäaseet, joissa voi olla sekä kiväärin että haulikon piippuja. Esimerkiksi haulikkorihlassa eli rihlakossa on yksi haulipatruunaa ja yksi kivääripatruunaa ampuva piippu eli samaa asetta voi käyttää sekä kiväärinä että haulikkona. Muita pyyntivälineitä ovat jouset, raudat, loukut, aitaukset, jalkanarut ja ansat.

Metsästyksessä on paljon kiellettyjä pyyntivälineitä ja -menetelmiä, jotka käydään myös läpi tässä työssä. Opinnäytetyö perustuu pääasiassa voimassa olevaan metsästys-, ampuma-ase- ja eläinsuojelulainsäädäntöön, joista päälähteenä ovat metsästyslaki ja -asetus. Lainsäädännön tukena on hyödynnetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.