Voiko poliisi olla herkkä? : erityisherkkyyden vaikutuksia poliisin työssä

Abstract

Elaine Aronin (2014) mukaan erityisherkkyyttä esiintyy 15–20 % ihmisistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia erityisherkkyyden ilmenemismuotoja sekä lisätä ymmärrystä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat työn tekemiseen poliisin ammatissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten erityisherkkyys näkyy poliisityössä sekä mitä hyötyjä ja haasteita se tuo poliisityön tekemiseen. Opinnäytetyön tutkimuksella haluttiin saada lisää tietoa erityisherkkyydestä poliisikontekstissa.

Opinnäytetyön menetelmäksi valittiin kirjallisuuskatsaus, koska työllä haluttiin saada kattava kuva erityisherkkyydestä tehdyistä tutkimuksista. Saatavilla olevasta tutkimuskirjallisuudesta ei kuitenkaan löytynyt tutkimuksia, joissa erityisherkkyyttä olisi tarkasteltu nimenomaan poliisikon tekstissa. Aiheeseen liittyvä tutkimustieto on hajallaan eri tieteenaloilla, kuten psykologiassa. Lisäksi erityisherkkyyttä on käsitelty työhyvinvoinnin tutkimuksessa ja stressinhallinnassa. Kirjallisuuskatsauksen avulla oli mahdollista koota ja jäsentää olemassa oleva tutkimustieto yhdeksi kokonaisuudeksi, sekä tarkastella, millaisia vaikutuksia erityisherkkyydellä voi olla poliisityössä. Menetelmä tuki myös opinnäytetyön tavoitetta lisätä ymmärrystä erityisherkkyydestä osana poliisityötä sekä tarjota teoreettinen pohja mahdollisille jatkotutkimuksille.

Kattavan kuvan muodostamiseksi erityisherkkyydestä ja sen sisältämistä ominaisuuksista, herkkyys jaettiin neljään alaluokkaan: fyysiseen, sosiaaliseen, psyykkiseen ja henkiseen herkkyyteen. Näiden osa-alueiden tarkastelulla pyrittiin tuomaan esiin erityisherkkyyden monimuotoisuutta ja yksilöllisiä eroja. Katsauksen tuloksena esiin nousivat kaksi keskeistä teemaa, jotka ovat erityisherkkyyteen vaikuttavat sisäiset tekijät ja ulkoiset tekijät. Sisäiset tekijät pitävät sisäl lään, miten yksilö kokee erityisherkkyytensä, ja ulkoiset tekijät taas liittyvät työympäristöön ja sen tuomiin stressaaviin tilanteisiin. Kun näitä tekijöitä ymmärretään paremmin, voidaan edistää tehokkuutta ja työhyvinvointia.