Häirintäyhdyshenkilökoulutuksen kehittäminen
Laajavaara, Sara (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603104068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603104068
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tavoitteena oli luoda Häirintäyhdyshenkilökoulutusta tukeva opas SAMOK – Suomen opiskelijakuntien liitolle. Työ toimii jatkona jo loppuneeseen Yhdenvertaisuutta korkeakouluihin -hankkeeseen, joka toimi SAMOKilla vuosina 2021—2023. Hankkeessa koottiin Häirintäyhdyshenkilökoulutus, joka pyörii vuosittain kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti).
Häirintäyhdyshenkilöistä on tullut tärkeä osa korkeakoulujen yhdenvertaisuuden ja häirinnän vastaisen työn tekemistä. Häirintäyhdyshenkilö toimii häirintää kokeneiden tukihenkilönä, joka auttaa asioiden sovittelussa tai ohjaa muun avun piiriin. Tehtävä on moninainen ja käytännössä sitä toteutetaan eroavilla menetelmillä riippuen korkeakoulusta. Tämä johtuu siitä, ettei ole olemassa yhtä yhteistä ohjetta häirintäyhdyshenkilötoimintaan.
Opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämistyön menetelminä käytettiin verkkokyselyä, benchmarkingia, asiantuntijahaastatteluja sekä ryhmähaastattelua. Verkkokyselyn avulla lähdettiin kartoittamaan opinnäytetyön aihetta ja kehittämisen lähtökohtia. Benchmarking auttoi ymmärtämään miten häirintäyhdyshenkilöiden toiminta eri korkeakouluissa oikein toimii ja miten ne eroavat toisistaan. Asiantuntijahaastatteluilla kerättiin tietoa toiminnan kehitystarpeista ja kerättiin materiaalia oppaan rakenteeseen. Ryhmähaastatteluun kokoontui eri korkeakouluissa toimivia häirintäyhdyshenkilöitä keskustelemaan miten toimintaa tulisi kehittää ja mitä siinä tulisi ottaa huomioon.
Johtopäätöksissä todettiin, että häirintäyhdyshenkilötoiminnan kehittäminen on hankalaa toimintakentän eroavaisuuksien vuoksi. Häirintäyhdyshenkilötoimintaa tehdään korkeakouluissa sekä opiskelijoiden, että henkilökunnan toimesta. Toiminnan koulutusmateriaalit ovat pintatasoilla, eivätkä tue osaamisen kehittymistä alkupisteestä eteenpäin. Aineistosta nousi toive tehdä toiminnasta läpinäkyvämpää, jotta noussut toivottomuuden tunne saataisiin kuriin. Tällä kehittämistyöllä pääsimme luomaan uutta materiaalia häirintäyhdyshenkilötoiminnan kehittämiseen pitkällä aikavälillä. The objective of this thesis was to produce a guide supporting the harassment contact person Training for SAMOK. Between 2021 and 2023 SAMOK implemented Equality in Higher Education project. This thesis is a continuation of this project.
Harassment contact persons have become an important part of the work against equality and harassment in universities and universities of applied sciences. The harassment contact person acts as a support person for those who have experienced harassment. Harassment contact persons can be found, for example, at student union events and through an anonymous form.
The methods used in the study of the thesis were online survey, benchmarking, expert interviews, and a group interview with brainstorming. The online survey was used to map the topic of the thesis and the starting points of development. Benchmarking helped to understand how harassment contact person work in different universities or universities of applied sciences and how they differ from each other. Expert interviews were used to collect information on the development needs of the operations and to collect material for the structure of the guide. The group interview brought together harassment contact persons from different universities and universities of applied sciences to discuss how the activities should be developed and what should be considered.
The conclusion stated that the development of harassment contact person activities is difficult due to differences in the field of activity. Harassment contact person activities are carried out in universities and universities of applied sciences by both students and staff. The training materials for the activities are at the surface levels, and do not support the development of competence from the starting point onwards. The material gave rise to the wish to make the operations more transparent to curb the increased sense of hopelessness. With this development work, we were able to create new material for the development of harassment contact persons activities in the long term.
Häirintäyhdyshenkilöistä on tullut tärkeä osa korkeakoulujen yhdenvertaisuuden ja häirinnän vastaisen työn tekemistä. Häirintäyhdyshenkilö toimii häirintää kokeneiden tukihenkilönä, joka auttaa asioiden sovittelussa tai ohjaa muun avun piiriin. Tehtävä on moninainen ja käytännössä sitä toteutetaan eroavilla menetelmillä riippuen korkeakoulusta. Tämä johtuu siitä, ettei ole olemassa yhtä yhteistä ohjetta häirintäyhdyshenkilötoimintaan.
Opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämistyön menetelminä käytettiin verkkokyselyä, benchmarkingia, asiantuntijahaastatteluja sekä ryhmähaastattelua. Verkkokyselyn avulla lähdettiin kartoittamaan opinnäytetyön aihetta ja kehittämisen lähtökohtia. Benchmarking auttoi ymmärtämään miten häirintäyhdyshenkilöiden toiminta eri korkeakouluissa oikein toimii ja miten ne eroavat toisistaan. Asiantuntijahaastatteluilla kerättiin tietoa toiminnan kehitystarpeista ja kerättiin materiaalia oppaan rakenteeseen. Ryhmähaastatteluun kokoontui eri korkeakouluissa toimivia häirintäyhdyshenkilöitä keskustelemaan miten toimintaa tulisi kehittää ja mitä siinä tulisi ottaa huomioon.
Johtopäätöksissä todettiin, että häirintäyhdyshenkilötoiminnan kehittäminen on hankalaa toimintakentän eroavaisuuksien vuoksi. Häirintäyhdyshenkilötoimintaa tehdään korkeakouluissa sekä opiskelijoiden, että henkilökunnan toimesta. Toiminnan koulutusmateriaalit ovat pintatasoilla, eivätkä tue osaamisen kehittymistä alkupisteestä eteenpäin. Aineistosta nousi toive tehdä toiminnasta läpinäkyvämpää, jotta noussut toivottomuuden tunne saataisiin kuriin. Tällä kehittämistyöllä pääsimme luomaan uutta materiaalia häirintäyhdyshenkilötoiminnan kehittämiseen pitkällä aikavälillä.
Harassment contact persons have become an important part of the work against equality and harassment in universities and universities of applied sciences. The harassment contact person acts as a support person for those who have experienced harassment. Harassment contact persons can be found, for example, at student union events and through an anonymous form.
The methods used in the study of the thesis were online survey, benchmarking, expert interviews, and a group interview with brainstorming. The online survey was used to map the topic of the thesis and the starting points of development. Benchmarking helped to understand how harassment contact person work in different universities or universities of applied sciences and how they differ from each other. Expert interviews were used to collect information on the development needs of the operations and to collect material for the structure of the guide. The group interview brought together harassment contact persons from different universities and universities of applied sciences to discuss how the activities should be developed and what should be considered.
The conclusion stated that the development of harassment contact person activities is difficult due to differences in the field of activity. Harassment contact person activities are carried out in universities and universities of applied sciences by both students and staff. The training materials for the activities are at the surface levels, and do not support the development of competence from the starting point onwards. The material gave rise to the wish to make the operations more transparent to curb the increased sense of hopelessness. With this development work, we were able to create new material for the development of harassment contact persons activities in the long term.