Ymmärtäminen asiakkaan ja moniammatillisen tiimin vuorovaikutuksessa
Kärkkäinen, Mirka (2026)
Kärkkäinen, Mirka
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603204663
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603204663
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe ymmärtäminen asiakkaan ja moniammatillisen tiimin vuorovaikutuksessa lähti kehittämisen tarpeesta ymmärtää toisiaan paremmin. Kehittämistyön tilaaja oli Pohjois-Savon hyvinvointialueella sijaitseva lastensuojelun perhekriisiyksikkö. Lastensuojelussa työ asiakasperheiden ja moniammatillisen tiimin kanssa on haastavaa. Vuorovaikutuksella ja asiakkaan kohtaamisella on suuri merkitys yhteistyön onnistumiseen. Vuorovaikutuksen tärkeä osa on toisten ymmärtäminen, joka on opinnäytetyöni kehittämisen kohteena.
Johdannossa taustoitetaan kehittämistyön lähtökohdat ja tavoitteet sekä perustellaan työn tärkeys ja ajankohtaisuus. Toisessa luvussa esitellään tilaaja ja toimintaympäristö sekä avataan ohjaajien ja asiakasperheiden roolia perhekriisiyksikössä.
Kolmannessa luvussa määritellään käsitteet, jotka ovat olennaisia kehittämistyön kuvaamiseen ja vuorovaikutuksen onnistumiseen. Neljännessä luvussa käsitellään tietoperustaa, kuten kyselyä, tutkimus ja tilastotietoja, aiempaa tietoa aiheesta ja lakeja. Viidennessä luvussa kerrotaan käytetyistä menetelmistä ja perustellaan, miksi kyseinen menetelmä valittiin.
Kuudennessa luvussa analysoidaan kyselyn sisältöä verraten asiakkaiden ja ohjaajien vastauksia ja käsitellään esille tulleita kehittämisen kohteita. Seitsemännessä luvussa pohditaan kehittämistyön tuloksia ja tehdään johtopäätöksiä. Viimeisenä arvioidaan tilaajan saama hyöty ja yhteiskunnallinen arvo sekä mahdollinen jatkokehittämishanke laajemman tiedon saamiseen. Lopuksi pohdintaa opinnäytetyön onnistumisesta ja tekemisen haasteista.
Johdannossa taustoitetaan kehittämistyön lähtökohdat ja tavoitteet sekä perustellaan työn tärkeys ja ajankohtaisuus. Toisessa luvussa esitellään tilaaja ja toimintaympäristö sekä avataan ohjaajien ja asiakasperheiden roolia perhekriisiyksikössä.
Kolmannessa luvussa määritellään käsitteet, jotka ovat olennaisia kehittämistyön kuvaamiseen ja vuorovaikutuksen onnistumiseen. Neljännessä luvussa käsitellään tietoperustaa, kuten kyselyä, tutkimus ja tilastotietoja, aiempaa tietoa aiheesta ja lakeja. Viidennessä luvussa kerrotaan käytetyistä menetelmistä ja perustellaan, miksi kyseinen menetelmä valittiin.
Kuudennessa luvussa analysoidaan kyselyn sisältöä verraten asiakkaiden ja ohjaajien vastauksia ja käsitellään esille tulleita kehittämisen kohteita. Seitsemännessä luvussa pohditaan kehittämistyön tuloksia ja tehdään johtopäätöksiä. Viimeisenä arvioidaan tilaajan saama hyöty ja yhteiskunnallinen arvo sekä mahdollinen jatkokehittämishanke laajemman tiedon saamiseen. Lopuksi pohdintaa opinnäytetyön onnistumisesta ja tekemisen haasteista.
