Tulevaisuuden metsästysseura : edellytykset kestävälle ja elinvoimaiselle toiminnalle Varsinais-Suomessa
Hovi, Mari-Anna (2026)
Hovi, Mari-Anna
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604015437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604015437
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät tukevat metsästysseurojen elinvoimaista ja kestävää toimintaa Varsinais-Suomessa sekä millaisin keinoin tunnistettuihin kehittämistarpeisiin voidaan vastata metsästysseurojen toimintaa uudistamalla. Työn tilaajana toimi Suomen Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri ry.
Kehittämistyö koostui metsästysseuroille suunnatusta kyselystä sekä sitä täydentävistä haastatteluista. Aineisto analysoitiin laadullisesti luokittelun ja teema-analyysin menetelmin. Tulosten perusteella metsästysseurojen perusrakenteet, kuten säännöt ja toimintasuunnitelmat, ovat pääosin kunnossa. Sen sijaan toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeiset tukirakenteet, erityisesti perehdytys, vastuunjako, viestintä ja toiminnan uusiutuminen, osoittautuivat monin paikoin puutteellisiksi tai epäyhtenäisiksi.
Kysely osoitti, että hallinnon läpinäkyvyys, selkeä roolijako, systemaattinen perehdytys sekä toimiva ja suunnitelmallinen viestintä ovat keskeisiä metsästysseurojen kehittämiskohteita. Lisäksi nuorten ja naisten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen sekä joustavat vapaaehtoistoiminnan mallit tukevat jäsenpohjan uusiutumista ja seurojen elinvoimaa. Maanomistajasuhteet ja sidosryhmäyhteistyö nousivat esiin metsästysseurojen toiminnan keskeisinä edellytyksinä.
Opinnäytetyön kehittämisosuudessa laadittiin 11 koulutuspakettia, joiden tavoitteena on vahvistaa metsästysseurojen hallinnollista osaamista, turvallisuutta, viestintää, jäsenhankintaa ja kestävää metsästystä. Koulutuspaketit muodostavat tilaajalle konkreettisen ja joustavan kehittämismallin, jonka avulla seuroja voidaan tukea suunnitelmallisesti ja niiden erilaiset lähtökohdat huomioiden.
Tulosten mukaan metsästysseurojen elinvoimaisuus rakentui ensisijaisesti sosiaalisen kestävyyden, hyvän hallinnon ja yhteisöllisen toimintakulttuurin varaan. Tilaajalle suositeltiin jatkokehittämisen keskeisiksi toimenpiteiksi hallinnon roolien ja vastuiden selkeyttämistä, perehdytyskäytäntöjen systematisointia, viestinnän kehittämistä sekä uusien ja nuorten jäsenten osallistumisen aktiivista tukemista. The aim of this thesis was to examine the factors supporting the vitality and sustainability of hunting clubs in Southwest Finland and how identified development needs can be addressed through organizational renewal. The thesis was commissioned by the Southwest Finland Regional Branch of the Finnish Hunters’ Association.
The study was based on a survey of hunting clubs and complementary interviews, analysed using qualitative methods. The results indicate that while basic structures such as rules and annual action plans are largely in place, key elements supporting continuity—particularly induction practices, division of responsibilities, communication, and organizational renewal—are often insufficient or inconsistent.
The findings highlight the importance of transparent governance, clear roles, systematic induction, and effective communication. Strengthening the participation of young people and women, as well as promoting flexible forms of voluntary engagement, supports the renewal of the membership base. Cooperation with landowners and other stakeholders was also identified as essential.
As a development outcome, eleven modular training packages were created to support administrative competence, communication, member recruitment, safety, and sustainable hunting. These provide a practical, adaptable model for supporting hunting clubs based on their needs.
Overall, the vitality of hunting clubs is built on social sustainability, good governance, and a strong sense of community. Key recommendations include clarifying responsibilities, systematising induction practices, improving communication, and supporting the participation of new and younger members
Kehittämistyö koostui metsästysseuroille suunnatusta kyselystä sekä sitä täydentävistä haastatteluista. Aineisto analysoitiin laadullisesti luokittelun ja teema-analyysin menetelmin. Tulosten perusteella metsästysseurojen perusrakenteet, kuten säännöt ja toimintasuunnitelmat, ovat pääosin kunnossa. Sen sijaan toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeiset tukirakenteet, erityisesti perehdytys, vastuunjako, viestintä ja toiminnan uusiutuminen, osoittautuivat monin paikoin puutteellisiksi tai epäyhtenäisiksi.
Kysely osoitti, että hallinnon läpinäkyvyys, selkeä roolijako, systemaattinen perehdytys sekä toimiva ja suunnitelmallinen viestintä ovat keskeisiä metsästysseurojen kehittämiskohteita. Lisäksi nuorten ja naisten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen sekä joustavat vapaaehtoistoiminnan mallit tukevat jäsenpohjan uusiutumista ja seurojen elinvoimaa. Maanomistajasuhteet ja sidosryhmäyhteistyö nousivat esiin metsästysseurojen toiminnan keskeisinä edellytyksinä.
Opinnäytetyön kehittämisosuudessa laadittiin 11 koulutuspakettia, joiden tavoitteena on vahvistaa metsästysseurojen hallinnollista osaamista, turvallisuutta, viestintää, jäsenhankintaa ja kestävää metsästystä. Koulutuspaketit muodostavat tilaajalle konkreettisen ja joustavan kehittämismallin, jonka avulla seuroja voidaan tukea suunnitelmallisesti ja niiden erilaiset lähtökohdat huomioiden.
Tulosten mukaan metsästysseurojen elinvoimaisuus rakentui ensisijaisesti sosiaalisen kestävyyden, hyvän hallinnon ja yhteisöllisen toimintakulttuurin varaan. Tilaajalle suositeltiin jatkokehittämisen keskeisiksi toimenpiteiksi hallinnon roolien ja vastuiden selkeyttämistä, perehdytyskäytäntöjen systematisointia, viestinnän kehittämistä sekä uusien ja nuorten jäsenten osallistumisen aktiivista tukemista.
The study was based on a survey of hunting clubs and complementary interviews, analysed using qualitative methods. The results indicate that while basic structures such as rules and annual action plans are largely in place, key elements supporting continuity—particularly induction practices, division of responsibilities, communication, and organizational renewal—are often insufficient or inconsistent.
The findings highlight the importance of transparent governance, clear roles, systematic induction, and effective communication. Strengthening the participation of young people and women, as well as promoting flexible forms of voluntary engagement, supports the renewal of the membership base. Cooperation with landowners and other stakeholders was also identified as essential.
As a development outcome, eleven modular training packages were created to support administrative competence, communication, member recruitment, safety, and sustainable hunting. These provide a practical, adaptable model for supporting hunting clubs based on their needs.
Overall, the vitality of hunting clubs is built on social sustainability, good governance, and a strong sense of community. Key recommendations include clarifying responsibilities, systematising induction practices, improving communication, and supporting the participation of new and younger members
