Työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Lekitek Oy:ssä : toimintamallista tukea arjen johtamistyöhön
Ahonen, Minna (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604095916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604095916
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on Lekitek Oy:lle tehty tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten työkykyä ja työhyvinvointia johdetaan tiedolla ja strategiasta lähtöisin. Tutkimuksessa keskityttiin työhyvinvoinnin johtamisosaamisen vahvistamiseen ja henkilöstön kokonaishyvinvoinnin kehittämiseen. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi toimintamalli, jossa työhyvinvoinnin johtaminen on vahvasti osa strategiaa ja arjen johtamista. Toimintamallin tavoitteena on tukea esihenkilöiden johtamistyötä ja hyvinvointia. Toimintamalli kokoaa keskeiset esihenkilötyötä ja työhyvinvoinnin johtamista tukevat toimintatavat, oppaat ja verkostot. Tutkimuksen keskiössä oli löytää uusia toimintatapoja työhyvinvoinnin johtamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui toimintatutkimukseen. Työhyvinvoinnin kehittämistä tarkasteltiin Työhyvinvoinnin portaat -mallin mukaisesti. Kehittämistä tehtiin käytännönläheisesti ja koko työyhteisö oli mukana toiminnan kehittämisessä. Tutkimusmenetelminä käytettiin yhteisöllistä ideointia, Kevan Pulssikyselyä ja benchmarkingia. Kehittämistyö toteutettiin 04/2025-02/2026 aikavälillä ja siihen osallistui yrityksen johtoryhmää ja esihenkilöitä (n=9) ja henkilöstöä (n=89).
Opinnäytetyön tuloksena voitiin todeta, että Pulssikysely mahdollisti henkilöstön osallistamisen ja työyhteisönäkökulman työhyvinvoinnin kehittämiseen. Henkilöstön kokemukset työyhteisön toimivuudesta, johtamisesta ja omasta työhyvinvoinnista ovat tärkeitä, jotta toimintaa voidaan kehittää. Kysely lisäsi keskustelua työyhteisössä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja innosti henkilöstöä kehittämään työhyvinvointia ja johtamista.
Esihenkilöt toivat esille yhteisessä ideoinnissa, että heitä innostavat muun muassa hyvä työyhteisö, vaihtelevat työpäivät, sujuva kommunikaatio, merkityksellinen työ sekä henkilökohtainen kehittyminen. Epäselvät tavoitteet ja rajalliset resurssit heikentävät työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin kehittämiskohteita esihenkilöiden mielestä oli yhteiset pelisäännöt, selkeä käyttäytymiskulttuuri ja työn priorisointi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui toimintatutkimukseen. Työhyvinvoinnin kehittämistä tarkasteltiin Työhyvinvoinnin portaat -mallin mukaisesti. Kehittämistä tehtiin käytännönläheisesti ja koko työyhteisö oli mukana toiminnan kehittämisessä. Tutkimusmenetelminä käytettiin yhteisöllistä ideointia, Kevan Pulssikyselyä ja benchmarkingia. Kehittämistyö toteutettiin 04/2025-02/2026 aikavälillä ja siihen osallistui yrityksen johtoryhmää ja esihenkilöitä (n=9) ja henkilöstöä (n=89).
Opinnäytetyön tuloksena voitiin todeta, että Pulssikysely mahdollisti henkilöstön osallistamisen ja työyhteisönäkökulman työhyvinvoinnin kehittämiseen. Henkilöstön kokemukset työyhteisön toimivuudesta, johtamisesta ja omasta työhyvinvoinnista ovat tärkeitä, jotta toimintaa voidaan kehittää. Kysely lisäsi keskustelua työyhteisössä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja innosti henkilöstöä kehittämään työhyvinvointia ja johtamista.
Esihenkilöt toivat esille yhteisessä ideoinnissa, että heitä innostavat muun muassa hyvä työyhteisö, vaihtelevat työpäivät, sujuva kommunikaatio, merkityksellinen työ sekä henkilökohtainen kehittyminen. Epäselvät tavoitteet ja rajalliset resurssit heikentävät työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin kehittämiskohteita esihenkilöiden mielestä oli yhteiset pelisäännöt, selkeä käyttäytymiskulttuuri ja työn priorisointi.
