Työskentelymallin kehittäminen lastensuojelun erityisyksikössä : suunnitelmallinen työskentely pitkän liikkumisvapauden rajoituksen aikana
Hietikko, Sonja; Vepsäläinen, Henna (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604247714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604247714
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin pitkän liikkumisvapauden rajoitusjakson aikaista työskentelyä lastensuojelun erityisyksikössä. Kehittämistyön tavoitteena oli jäsentää työskentelyä työprosessin näkökulmasta sekä tukea työyhteisön suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä rajoitusjakson aikana. Työn tilaajana toimi yksityinen lastensuojelun erityisyksikkö, jossa oli tunnistettu tarve selkeyttää asiakkaan pitkän liikkumisvapauden rajoitusjakson aikaisen työskentelyn vaiheita, vastuita ja tavoitteita.
Tietoperustassa tarkasteltiin lastensuojelutyötä, liikkumisvapauden rajoittamista sekä työprosessin ja suunnitelmallisen työskentelyn käsitteitä. Lisäksi hyödynnettiin osallistavan kehittämisen ja fasilitoinnin näkökulmaa työyhteisön kehittämisessä.
Kehittämistyön aineistoa kerättiin työyhteisölle suunnatulla verkkokyselyllä sekä kehittämis-työpajassa. Kyselyn avulla kartoitettiin työskentelyn nykytilaa ja työpajassa jäsennettiin työskentelyä yhdessä työprosessin näkökulmasta. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin työpajan alustuksena.
Tulokset osoittivat, että työyhteisössä oli paljon kokemukseen perustuvaa osaamista, mutta työskentelyn vaiheet, vastuut ja tavoitteet eivät olleet kaikille työntekijöille yhtenäisesti jäsentyneet. Kehittämistyön tuotoksena työyhteisölle muodostettiin työskentelymalli, joka jäsentää rajoitusjakson aikaista työskentelyä vaiheittaisena kokonaisuutena.
Työskentelymalli tukee työn suunnitelmallisuutta, selkeyttää työnjakoa ja helpottaa työskentelyn arviointia. Mallia voidaan hyödyntää työyhteisössä työn jäsentämisen ja kehittämisen tukena. Työskentelymallilla on sovellettavuutta laajemmin lastensuojelun kentällä, ja se on hyödynnettävissä myös pienemmässä mittakaavassa lyhyempien liikkumisvapauden rajoitusten aikaisen työskentelyn tukena. This thesis project focused on developing structured and goal-oriented working practices during long-term restriction of freedom of movement in a specialized child protection unit. The objective was to clarify the work process and support more systematic and planned working within the work community. The work was commissioned by a private child protection unit in Finland.
The theoretical framework examined child protection work, restriction practices, work processes, and participatory development as an approach to work community development. The study carried out as a participatory development project. Data was collected through a staff survey and a development workshop. The survey was used to explore the current state of working practices, and its results were utilized as a starting point for the workshop, where the work process was jointly structured.
The findings showed that the work community had strong experience-based knowledge, but the phases, responsibilities, and goals of the work were not consistently structured across all employees. As a result of the development work, a structured working model was created to describe the restriction period as a phased work process.
The model supports more systematic working, clarifies responsibilities, and improves the evaluation and transparency of the work. It can be used as a practical tool for developing and structuring work in similar child protection units.
Tietoperustassa tarkasteltiin lastensuojelutyötä, liikkumisvapauden rajoittamista sekä työprosessin ja suunnitelmallisen työskentelyn käsitteitä. Lisäksi hyödynnettiin osallistavan kehittämisen ja fasilitoinnin näkökulmaa työyhteisön kehittämisessä.
Kehittämistyön aineistoa kerättiin työyhteisölle suunnatulla verkkokyselyllä sekä kehittämis-työpajassa. Kyselyn avulla kartoitettiin työskentelyn nykytilaa ja työpajassa jäsennettiin työskentelyä yhdessä työprosessin näkökulmasta. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin työpajan alustuksena.
Tulokset osoittivat, että työyhteisössä oli paljon kokemukseen perustuvaa osaamista, mutta työskentelyn vaiheet, vastuut ja tavoitteet eivät olleet kaikille työntekijöille yhtenäisesti jäsentyneet. Kehittämistyön tuotoksena työyhteisölle muodostettiin työskentelymalli, joka jäsentää rajoitusjakson aikaista työskentelyä vaiheittaisena kokonaisuutena.
Työskentelymalli tukee työn suunnitelmallisuutta, selkeyttää työnjakoa ja helpottaa työskentelyn arviointia. Mallia voidaan hyödyntää työyhteisössä työn jäsentämisen ja kehittämisen tukena. Työskentelymallilla on sovellettavuutta laajemmin lastensuojelun kentällä, ja se on hyödynnettävissä myös pienemmässä mittakaavassa lyhyempien liikkumisvapauden rajoitusten aikaisen työskentelyn tukena.
The theoretical framework examined child protection work, restriction practices, work processes, and participatory development as an approach to work community development. The study carried out as a participatory development project. Data was collected through a staff survey and a development workshop. The survey was used to explore the current state of working practices, and its results were utilized as a starting point for the workshop, where the work process was jointly structured.
The findings showed that the work community had strong experience-based knowledge, but the phases, responsibilities, and goals of the work were not consistently structured across all employees. As a result of the development work, a structured working model was created to describe the restriction period as a phased work process.
The model supports more systematic working, clarifies responsibilities, and improves the evaluation and transparency of the work. It can be used as a practical tool for developing and structuring work in similar child protection units.