Lämpösäteilylaskenta riskienhallinnan tukena
Lyden, Petri (2026)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Lyden, Petri
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049064
Tiivistelmä
Pelastuslain 9 §:n mukaan helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää muun ohella rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu. Lain esityöt, oikeuskäytäntö tai muukaan merkittävä lähdeaineisto ei täsmennä, millaista tällainen materiaali tai tavara on tai milloin se on ”välittömässä läheisyydessä”. Perustuslain 2.3 §:n mukaan viranomaisen toiminnan, esimerkiksi korjausmääräysten, pitää perustua lakiin. Hallintolain 6 §:n mukaan hallinnon asiakkaita tulisi kohdella tasapuolisesti myös viranomaisen suhteellisen vapaaseen harkintaan jäävissä asioissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten paloteknistä säteilyteholaskentaa voidaan käyttää riskinarvioinnin tukemisena ratkaistaessa, milloin palava materiaali tai tavara on niin lähellä rakennusta tai muuta kohdetta, että sen voidaan argumentoida olevan lainvastaista. Työssä selvitettiin tarvittavia paloteknisiä laskentamalleja ja niiden tarvitsemia laskentatietoja. Valittuja laskentamalleja sovellettiin kolmeen CASE-esimerkkiin, jotka valittiin tarkastelemalla vuosina 2020–2024 Pirkanmaalla sattuneita rakennuksen ulkopuolella syttyneitä rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja. Opinnäytetyön pääasiallinen menetelmä oli kirjallisuuskatsaus palotekniseen kirjallisuuteen ja sen tarkoituksena oli tuottaa toiminnallinen laskentatyökalu työn produktina.
Sopiviksi paloteknisiksi laskentamalleiksi valittiin palotehon laskeminen pinnan lämpötilan ja palon massavirran perusteella. Tarkastelupisteeseen kohdistuvan lämpösäteilyn intensiteetin laskentamalleiksi valittiin pistemäisen säteilijän malli, tasopinnan malli ja eräät liekkipalon laskenta-mallit. Tarkasteltavat CASE-esimerkit olivat ajoneuvo, puuaineksen massa ja kaksi erilaista jäteastiaryhmää. Näille tarkasteltiin riittävät suojaetäisyydet suhteessa nopeaan pakenemisenomaiseen ohittamiseen ja alkusammuttamiseen sekä suojaetäisyys palava-aineiseen rakennuksen seinään.
Tästä opinnäytetyön raportista löytyvien CASE-esimerkkien ohella tuotettiin Excel-työkirja, joka laskee käyttäjän tekemillä valinnoilla palon lämpösäteilytehon ja sen aiheuttaman tarkastelupisteeseen kohdistuvan lämpösäteilyn intensiteetin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten paloteknistä säteilyteholaskentaa voidaan käyttää riskinarvioinnin tukemisena ratkaistaessa, milloin palava materiaali tai tavara on niin lähellä rakennusta tai muuta kohdetta, että sen voidaan argumentoida olevan lainvastaista. Työssä selvitettiin tarvittavia paloteknisiä laskentamalleja ja niiden tarvitsemia laskentatietoja. Valittuja laskentamalleja sovellettiin kolmeen CASE-esimerkkiin, jotka valittiin tarkastelemalla vuosina 2020–2024 Pirkanmaalla sattuneita rakennuksen ulkopuolella syttyneitä rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja. Opinnäytetyön pääasiallinen menetelmä oli kirjallisuuskatsaus palotekniseen kirjallisuuteen ja sen tarkoituksena oli tuottaa toiminnallinen laskentatyökalu työn produktina.
Sopiviksi paloteknisiksi laskentamalleiksi valittiin palotehon laskeminen pinnan lämpötilan ja palon massavirran perusteella. Tarkastelupisteeseen kohdistuvan lämpösäteilyn intensiteetin laskentamalleiksi valittiin pistemäisen säteilijän malli, tasopinnan malli ja eräät liekkipalon laskenta-mallit. Tarkasteltavat CASE-esimerkit olivat ajoneuvo, puuaineksen massa ja kaksi erilaista jäteastiaryhmää. Näille tarkasteltiin riittävät suojaetäisyydet suhteessa nopeaan pakenemisenomaiseen ohittamiseen ja alkusammuttamiseen sekä suojaetäisyys palava-aineiseen rakennuksen seinään.
Tästä opinnäytetyön raportista löytyvien CASE-esimerkkien ohella tuotettiin Excel-työkirja, joka laskee käyttäjän tekemillä valinnoilla palon lämpösäteilytehon ja sen aiheuttaman tarkastelupisteeseen kohdistuvan lämpösäteilyn intensiteetin.
