Keski-Suomen kuntien kulttuuritoimien ja järjestöjen paikallisen yhteistyön muodot

Abstract

Opinnäytetyössä kartoitettiin Keski-Suomen kuntien kulttuuritoimien ja paikallisten järjestöjen välisen yhteistyön nykytilaa ja kehittämistarpeita. Työn toimeksiantajana toimi Keski-Suomen liitto ja ensisijaisena kohderyhmänä maakunnan kulttuurityöntekijät. Työn keskeisiä käsitteitä olivat kuntien kulttuuritoimi, kolmas sektori, järjestöyhteistyö, saavutettavuus ja kulttuurihyvinvointi.

Tietoperustassa tarkasteltiin kuntien kulttuuripalvelujen lakisääteistä perustaa ja kulttuuripolitiikan ohjausta sekä järjestöyhteistyötä osana kunnan kulttuuritehtävää. Kulttuuritoimen järjestäminen on kunnille lakisääteistä ja yhteistyö järjestöjen kanssa on laissa tunnustettu tapa toteuttaa sitä. Maaseutukuntien resurssit ovat rajalliset suhteessa lakisääteisiin vel-voitteisiin, mikä asettaa erityisiä haasteita järjestöyhteistyön kehittämiselle. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikille 22 Keski-Suomen kunnalle ja johon vastasi 13 kuntaa. Kyselyä täydennettiin kolmella syventävällä haastattelulla eri kokoluokkia edustavissa kunnissa. Aineistonhankinnassa noudatettiin hyvän tieteellisen käytännön periaatteita.

Kaikissa vastanneissa kunnissa tehtiin järjestöyhteistyötä, mutta sen laajuus ja rakenteet vaihtelivat merkittävästi. Tärkein yksittäinen löydös oli rakenteellisuuden ja koetun riittävyyden yhteys: eniten kirjattuja rakenteita omaavat kunnat arvioivat yhteistyön myös riittävämmäksi. Yleisimmäksi haasteeksi nousi henkilöstöresurssien puute. Henkilösidonnaisuus ja järjestökentän ikääntyminen tunnistettiin uhkiksi kaikissa kokoluokissa, vaikka ne ilmenevät eri tavoin.

Tulosten pohjalta laadittiin portaittainen kehittämismalli, jossa kunnat jaettiin neljälle tasolle kuntakokoryhmittäin. Kehittämissuosituksissa korostettiin yhteistyön kirjaamista kunnan asiakirjoihin, säännöllisen kohtaamisrakenteen perustamista sekä vaikuttavuuden tekemistä näkyväksi kuntapäättäjille. Tulosten jalkauttamisen keskeisiksi kanaviksi tunnistettiin Keski-Suomen liitto sekä valtakunnalliset kulttuuritoiminnan verkostot. Työn luotettavuutta ja rajoituksia arvioitiin pohdinnassa.