Vertaistuen tarpeet ja kielellinen saavutettavuus pitkäaikaisessa tehohoidossa olleilla aikuisilla : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Tammi, Marina (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050810468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050810468
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena ovat pitkäaikaisessa tehohoidossa olleiden aikuisten vertaistuen tarpeet ja kielellinen saavutettavuus.
Työn lähtökohtana on havainto siitä, että tehohoidosta toipuminen ei pääty sairaalasta kotiutumiseen, vaan toipuminen voi jatkua pitkään ja sisältää fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia haasteita. Vertaistuki voi olla yksi toipumista tukeva tekijä, mutta sen saavutettavuuteen ja siihen ohjautumiseen liittyy kehittämistarpeita. Työ on toteutettu yhteistyössä OLKA Jyväskylän kanssa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia vertaistuen tarpeita pitkäaikaisessa tehohoidossa olleilla aikuisilla on ja miten vertaistuen kielellinen saavutettavuus näyttäytyy kirjallisuudessa. Tavoitteena oli tuottaa jäsennettyä tietoa, jota voidaan hyödyntää vertaistuen ja kielellisesti saavutettavien tukimuotojen kehittämisessä.
Työ on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin PubMed- ja MEDLINE-tietokannoista sekä täydentävästi Google Scholarista. Ydinaineisto koostui vertaisarvioiduista tutkimuskirjallisuudesta, joita analysoitiin temaattisen analyysin avulla.
Tulosten perusteella vertaistuen tarpeet olivat moniulotteisia ja liittyivät erityisesti emotionaaliseen ja psyykkiseen tukeen, kokemusten jakamiseen, tiedollisiin tarpeisiin, identiteetin uudelleenrakentamiseen sekä sosiaaliseen kuulumiseen. Kielellinen saavutettavuus näyttäytyi tärkeänä erityisesti tiedonsaannin, ohjautumisen, ymmärrettävän viestinnän ja potilaslähtöisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tulokset viittaavat siihen, että vertaistuki tulisi kytkeä nykyistä systemaattisemmin osaksi tehohoidosta toipuvan potilaan palvelupolkua.
Opinnäytetyön perusteella vertaistuen saavutettavuuden vahvistaminen edellyttää selkeitä toimintamalleja, vastuuta ohjauksesta sekä viestinnän mukauttamista potilaan tarpeisiin.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää vertaistuen, palveluohjauksen ja kielellisen saavutettavuuden kehittämisessä erityisesti sairaala- ja järjestöyhteistyössä. This thesis examines the peer support needs and linguistic accessibility of adults who have undergone prolonged intensive care.
The starting point of the study is the observation that recovery after intensive care does not end at hospital discharge. Instead, recovery may continue for a long time and involve physical, psychological, cognitive, and social challenges. Peer support may serve as one factor that supports recovery, but there are still development needs related to its accessibility and to patients’ referral to it. The thesis was carried out in cooperation with OLKA Jyväskylä.
The purpose of the thesis was to describe what kinds of peer support needs adults who have undergone prolonged intensive care have, and how the linguistic accessibility of peer support appears in the literature. The aim was to produce structured knowledge that can be used in the development of peer support and linguistically accessible forms of support.
The study was conducted as a descriptive literature review. The material was collected from the PubMed and MEDLINE databases and supplemented with Google Scholar. The core material consisted of peer-reviewed research literature, which were analysed using thematic analysis.
The results showed that peer support needs were multidimensional and related in particular to emotional and psychological support, sharing experiences, informational needs, rebuilding identity, and social belonging. Linguistic accessibility emerged as important especially in relation to access to information, referral to support, understandable communication, and patient-centred interaction. The findings suggest that peer support should be integrated more systematically into the care pathway of patients recovering from intensive care.
Based on the thesis, strengthening the accessibility of peer support requires clear operating models, clearly defined responsibility for guidance, and communication that is adapted to patients’ needs.
The results of the thesis can be used in the development of peer support, service guidance, and linguistic accessibility, especially in cooperation between hospitals and non-governmental organisations.
Työn lähtökohtana on havainto siitä, että tehohoidosta toipuminen ei pääty sairaalasta kotiutumiseen, vaan toipuminen voi jatkua pitkään ja sisältää fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia haasteita. Vertaistuki voi olla yksi toipumista tukeva tekijä, mutta sen saavutettavuuteen ja siihen ohjautumiseen liittyy kehittämistarpeita. Työ on toteutettu yhteistyössä OLKA Jyväskylän kanssa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia vertaistuen tarpeita pitkäaikaisessa tehohoidossa olleilla aikuisilla on ja miten vertaistuen kielellinen saavutettavuus näyttäytyy kirjallisuudessa. Tavoitteena oli tuottaa jäsennettyä tietoa, jota voidaan hyödyntää vertaistuen ja kielellisesti saavutettavien tukimuotojen kehittämisessä.
Työ on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin PubMed- ja MEDLINE-tietokannoista sekä täydentävästi Google Scholarista. Ydinaineisto koostui vertaisarvioiduista tutkimuskirjallisuudesta, joita analysoitiin temaattisen analyysin avulla.
Tulosten perusteella vertaistuen tarpeet olivat moniulotteisia ja liittyivät erityisesti emotionaaliseen ja psyykkiseen tukeen, kokemusten jakamiseen, tiedollisiin tarpeisiin, identiteetin uudelleenrakentamiseen sekä sosiaaliseen kuulumiseen. Kielellinen saavutettavuus näyttäytyi tärkeänä erityisesti tiedonsaannin, ohjautumisen, ymmärrettävän viestinnän ja potilaslähtöisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tulokset viittaavat siihen, että vertaistuki tulisi kytkeä nykyistä systemaattisemmin osaksi tehohoidosta toipuvan potilaan palvelupolkua.
Opinnäytetyön perusteella vertaistuen saavutettavuuden vahvistaminen edellyttää selkeitä toimintamalleja, vastuuta ohjauksesta sekä viestinnän mukauttamista potilaan tarpeisiin.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää vertaistuen, palveluohjauksen ja kielellisen saavutettavuuden kehittämisessä erityisesti sairaala- ja järjestöyhteistyössä.
The starting point of the study is the observation that recovery after intensive care does not end at hospital discharge. Instead, recovery may continue for a long time and involve physical, psychological, cognitive, and social challenges. Peer support may serve as one factor that supports recovery, but there are still development needs related to its accessibility and to patients’ referral to it. The thesis was carried out in cooperation with OLKA Jyväskylä.
The purpose of the thesis was to describe what kinds of peer support needs adults who have undergone prolonged intensive care have, and how the linguistic accessibility of peer support appears in the literature. The aim was to produce structured knowledge that can be used in the development of peer support and linguistically accessible forms of support.
The study was conducted as a descriptive literature review. The material was collected from the PubMed and MEDLINE databases and supplemented with Google Scholar. The core material consisted of peer-reviewed research literature, which were analysed using thematic analysis.
The results showed that peer support needs were multidimensional and related in particular to emotional and psychological support, sharing experiences, informational needs, rebuilding identity, and social belonging. Linguistic accessibility emerged as important especially in relation to access to information, referral to support, understandable communication, and patient-centred interaction. The findings suggest that peer support should be integrated more systematically into the care pathway of patients recovering from intensive care.
Based on the thesis, strengthening the accessibility of peer support requires clear operating models, clearly defined responsibility for guidance, and communication that is adapted to patients’ needs.
The results of the thesis can be used in the development of peer support, service guidance, and linguistic accessibility, especially in cooperation between hospitals and non-governmental organisations.