Sensitiivinen kohtaaminen nuorisotyössä - Sensitiivisen ryhmäyttämisen opas
Bergström, Hanna-Rebecka; Lauttaanaho, Eveliina (2026)
Bergström, Hanna-Rebecka
Lauttaanaho, Eveliina
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051211515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051211515
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin sensitiivistä ryhmäyttämistä seurakunnan nuorisotyössä sekä kehitettiin opasta tukemaan erityisesti isosten toimintaa ryhmätilanteissa. Nuorisotyössä ryhmätilanteet ovat keskeisiä ympäristöjä, joissa nuoren osallisuuden, turvallisuuden ja ryhmään kuulumisen kokemukset rakentuvat. Sensitiivinen kohtaaminen ja nuorten yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ovat keskeisiä tekijöitä näiden kokemusten vahvistamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena kehittämistyönä yhteistyössä Vaasan suomalaisen seurakunnan nuorisotyön kanssa. Aineistoa kerättiin haastattelemalla isosia ja nuoriso-ohjaajia sekä toteuttamalla pienimuotoinen kysely. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Lisäksi kehittämistyöhön sisältyi kokeilupaja, jossa testattiin sensitiivisesti muokattuja ryhmäyttämisharjoitteita ja arvioitiin niiden toimivuutta.
Tulokset osoittivat, että sensitiivinen ryhmäyttäminen rakentuu erityisesti matalan kynnyksen osallistumisesta, turvallisesta ilmapiiristä sekä mahdollisuudesta osallistua omista lähtökohdista. Ryhmäytymistä tukivat selkeät ohjeet, joustavat osallistumisen tavat sekä ohjaajan sensitiivinen työote. Vastaavasti kuormittaviksi tekijöiksi tunnistettiin tilanteet, joissa nuori joutui esiintymään yksin, toimimaan epäselvien ohjeiden varassa tai koki sosiaalista painetta.
Kehittämistyön tuloksena tuotettiin sensitiivisen ryhmäyttämisen opas, joka sisältää eritasoisia ja muokattavia harjoitteita sekä ohjeita niiden sensitiiviseen toteuttamiseen. Opas tukee nuorten osallisuutta ja hyvinvointia sekä vahvistaa isosten valmiuksia toimia ryhmänohjaajina.
Tulokset osoittavat, että pienilläkin sensitiivisillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi nuorten kokemuksiin ryhmässä. Sensitiivinen ryhmäyttäminen näyttäytyy kokonaisvaltaisena toimintatapana, joka tukee nuorten hyvinvointia ja ryhmään kiinnittymistä. This thesis examined sensitive group building in parish youth work and developed a toolkit to support especially peer leaders in group situations. In youth work, group settings are key environments where young people’s experiences of participation, safety and belonging are formed. Sensitive interaction and taking into account the individual needs of young people are central factors in strengthening these experiences.
The thesis was carried out as a constructive development project in cooperation with the Youth Work of the Evangelical Lutheran Church in Vaasa. The data were collected through interviews with peer leaders and youth workers, as well as through small-scale survey. The data were analysed using thematic analysis. In addition, the development process included a workshop in which sensitively adapted group-building exercises were tested and their functionality was evaluated.
The results showed that sensitive group building is particularly based on low-threshold participation, a safe atmosphere and the opportunity to participate from one’s own starting points. Clear instructions, flexible ways of participation and a sensitive approach by the instructor supported group building. Correspondingly, situations in which a young person had to perform alone, act based on unclear instructions or experienced social pressure were identified as factors that increased strain.
As a result of the development work, a guide for sensitive group building was produced. The toolkit includes exercises of varying levels and adaptability, as well as guidance for their sensitive implementation. The toolkit supports young people’s participation and well-being and strengthens peer leaders’ readiness to act as group facilitators.
The results indicate that even small, sensitive solutions can significantly influence young people’s experiences within a group. Sensitive group building appears as a holistic approach that supports young people’s well-being and their sense of belonging within the group.
Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena kehittämistyönä yhteistyössä Vaasan suomalaisen seurakunnan nuorisotyön kanssa. Aineistoa kerättiin haastattelemalla isosia ja nuoriso-ohjaajia sekä toteuttamalla pienimuotoinen kysely. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Lisäksi kehittämistyöhön sisältyi kokeilupaja, jossa testattiin sensitiivisesti muokattuja ryhmäyttämisharjoitteita ja arvioitiin niiden toimivuutta.
Tulokset osoittivat, että sensitiivinen ryhmäyttäminen rakentuu erityisesti matalan kynnyksen osallistumisesta, turvallisesta ilmapiiristä sekä mahdollisuudesta osallistua omista lähtökohdista. Ryhmäytymistä tukivat selkeät ohjeet, joustavat osallistumisen tavat sekä ohjaajan sensitiivinen työote. Vastaavasti kuormittaviksi tekijöiksi tunnistettiin tilanteet, joissa nuori joutui esiintymään yksin, toimimaan epäselvien ohjeiden varassa tai koki sosiaalista painetta.
Kehittämistyön tuloksena tuotettiin sensitiivisen ryhmäyttämisen opas, joka sisältää eritasoisia ja muokattavia harjoitteita sekä ohjeita niiden sensitiiviseen toteuttamiseen. Opas tukee nuorten osallisuutta ja hyvinvointia sekä vahvistaa isosten valmiuksia toimia ryhmänohjaajina.
Tulokset osoittavat, että pienilläkin sensitiivisillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi nuorten kokemuksiin ryhmässä. Sensitiivinen ryhmäyttäminen näyttäytyy kokonaisvaltaisena toimintatapana, joka tukee nuorten hyvinvointia ja ryhmään kiinnittymistä.
The thesis was carried out as a constructive development project in cooperation with the Youth Work of the Evangelical Lutheran Church in Vaasa. The data were collected through interviews with peer leaders and youth workers, as well as through small-scale survey. The data were analysed using thematic analysis. In addition, the development process included a workshop in which sensitively adapted group-building exercises were tested and their functionality was evaluated.
The results showed that sensitive group building is particularly based on low-threshold participation, a safe atmosphere and the opportunity to participate from one’s own starting points. Clear instructions, flexible ways of participation and a sensitive approach by the instructor supported group building. Correspondingly, situations in which a young person had to perform alone, act based on unclear instructions or experienced social pressure were identified as factors that increased strain.
As a result of the development work, a guide for sensitive group building was produced. The toolkit includes exercises of varying levels and adaptability, as well as guidance for their sensitive implementation. The toolkit supports young people’s participation and well-being and strengthens peer leaders’ readiness to act as group facilitators.
The results indicate that even small, sensitive solutions can significantly influence young people’s experiences within a group. Sensitive group building appears as a holistic approach that supports young people’s well-being and their sense of belonging within the group.
